Aineistot (yhteensä 257)

  • Kokoelma: Tarinoiden Inari

1989
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…

1989
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit  hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…

1989
Tarinassa kuvataan Jakob Fellmannin osuutta Mannermaan sukutaustaan ja sitä miten Paadar sukunimi muuttui Mannermaaksi.

1989
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…

1989
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…

1989
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…

1989
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…

1989
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…

1989
Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.

1989
Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…

1989
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…

1989
Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia.  Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…

1989
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…

1989
Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…

1989
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…

1989
Tarinankertoja muistelee koulunkäyntiä Koppelossa. Aikaisempien opettajien kanssa ei ollut niin tarkkaa, vaan koulussa ollessa sai liikkuakin jonnekin. Uusien opettajien myötä järjestys muuttui, piti istua paikoillaan. Oppiaineita olivat laskeminen,…

1989
Kertoja kävi koulua Petkulassa, asui asuntolassa ja pääsi jouluna käymään kotona. Koulussa opetettiin kirjoittamista ja lukemista. Asuntolan valvoja kuulusteli läksyt.  Jos oppilas ei osannut läksyjä, hän ei saanut ruokaa.

1989
Taka-Lapin kaupan perustaminen Petsamoon oli vaikeaa. Petsamossa oli jo yksi kauppa, mutta se oli paikallisille asukkaille hinnoiltaan liian kallis. Taka-Lapille ei löytynyt tonttia ennen kuin kertoja järjesti kauppaa varten tontin yksityiseltä.

1989
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…

1989
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…

Tarinassa kerrotaan vasanmerkityksen eroista ennen ja nyt. Vasat otettiin ennen kiinni suopungilla, nyt käytetään eräänlaista virveliä.

1989
Kertoja lähtee Veikon kanssa Kultalaan hirvenpyyntiin. Mukana on kaksi härkää ja reet, on rekikeli. Mukana on evästä, mutta yksi lenkkimakkara sattuu olemaan pilaantunut ja sen syömisestä seuraa kova vatsatauti ja matkanteko viivästyy. Lopulta miehet…

1989
Matti ja Antti olivat Ruittuäytsillä. Oli kevät ja suuria pälvipaikkoja. Matti näki unen, että he ampuivat viisi karhua. Kun Antti lähtee kävelemään, hän näkee useita karhuja kallion päällä makaamassa. Matti ja Antti saivat ammuttua neljä karhua,…

1989
Ranta-Mari oli kahvilanpitäjä ja kova työihminen. Hänellä oli useita piikoja töissä. Mörö-Mari oli yksi heistä.

1989
Hakattavan palstan keskellä on korpin pesäpuu. Metsuri päättää jättää sen pystyyn ja kaataa muut puut. Korppi tottuu metsurin läsnäoloon ja tulee tekemään tuttavuutta.

1989
Kertoja tapaa metsäretkellään korpin, joka istuu hänen rekeensä. Selviää, että kyseessä on Kultalassa kasvanut kesy korppi. Korppi on kova sotkemaan paikkoja ja lopuksi ulkomaalaiset turistit haluavat ostaa sen ja vievät sen mennessään.

1989
Pappi saarnasi kirkossa, että kuka ainoansa antaa se kymmenkertaisesti palkitaan. Papilla oli kymmenen lehmää ja köyhällä lukkarilla yksi. Lukkari lahjoitti omansa pois ja tuli kymmenkertaisesti palkituksi, juuri kuten pappi oli saarnannut.

Haastateltava tuli töihin Riutulaan etelästä. Matka perille oli hankala, mutta itse paikka oli kaunis ja viehättävä. Riutulassa ei tunnettu työaikoja, töitä tehtiin paljon ja työtehtävät olivat moninaisia. Toisaalta osattiin myös palkita, esimerkiksi…

1994
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.

1979-07-30
Kesällä ja syksyllä Inariin kirkkoon pääsi kävellen ja vesiä myöten kulkemalla. Talvella kirkkomatkaan piti varustautua enemmän. Kirkolla oli usein myös kinkerit, jolloin ihmisiä opetettiin. Katekeettakoulu oli kirkon järjestämä kiertokoulu. Papit…

1979-07-30
Heimo Lehtolalla oli turkistarha Juutuanvaarassa, jossa hän kasvatti mm. kettuja ja kaniineja. Tarhattavien eläinten nahkojen lisäksi Lehtola toimitti Kemissä asuvalle liikekumppanilleen myös luonnoneläinten ja kotieläinten nahkoja. Tarhaustoiminta…

1979-07-30
Kunnan koulutoimi alkoi Inarissa vuonna 1902. Heikki Mattus oli lukkarikatekeetta, kiertävä opettaja jolla oli erinomaisen hyvä lauluääni. Vuosina 1917-1919 oli pula-aika, elintarvikkeita ei juuri ollut. Ihmiset elivät kalalla, marjoilla ja…

1979-07-30
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…

1979-07-30
Katekeetta Lehtola kävi pitämässä koulua eri paikoissa ympäri Inaria. Koulua varten oli harvoin tarjolla erillistä tilaa, vaan koulunkäynti tapahtui pienissä tiloissa keskellä muuta arkista elämää. Tarinassa muistellaan lämmintä kesää, jolloin…

1979-07-30
Lallajärvi sijaitsee Paatsjoen takana, Norjan ja Petsamon rajalla. Siellä oli pieni koulupaikka, jossa oli paljon lapsia. Laura jäi kotimieheksi, kun perheen vanhemmat lähtivät heinäntekoon kauemmaksi. Laura jäi kuukaudeksi pitämään koulua,…

1979-07-30
Laura Lehtola toimi aluksi isänsä apuna pitämässä kiertokoulua lapsille. Kun tuli tieto alkavasta seminaarikurssista hän päätti lähteä opiskelemaan.  Monien vaiheiden ja opiskelujen jälkeen Laura omistautui kiertokoulun opettajan työlle. Työ oli…

1979-07-30
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…

1979-07-30
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…

1979-07-30
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…

1979-07-30
Lehtolan pirtissä luettiin kirjallisuutta sekä lausuttiin sananlaskuja ja arvoituksia  iltaisin puhdetöiden lomassa. Talossa asui toisinaan myös reipas huutolaisukko Rajalanäijä, joka intoutui kertomaan tarinoita. Eräässä talossa lehmiä oli vaivannut…

Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen. 

Metsänhoitaja Castren testaa Arrelan metsästysohjeiden noudattamista ja kehuskelee taakan kantamistaitojaan. Pilkkionni Syysjärvellä lepyttää Castrenin mielen Ailin kämpän siirtämismääräyksessä.

Akilla tekee mieli lähteä pilkkimään isoja ahvenia. Hyvä ahvenjärvi on Angelissa ja sinne järjestetään "virkamatka". Angeliin tulee kuusikymmentä kilometriä, suurin osa matkasta porokyydillä. Saalis on kuitenkin hyvä, 150 kg isoja ahvenia.

Tarina kertoo metsänhoitaja Aki Castrenin tarkastusmatkasta savotalle.

Tarina kertoo hakkuille tilatusta perunakuormasta, jolle ei löytynyt sopivaa kellaria. Oli talviaika ja osa perunakuormasta paleltui. Castren ja Kekkonen olivat opiskelukavereita ja huonoissa väleissä keskenään. Kekkosen kalareissuille ei…

Lauri Arrella muutti perheineen Rovaniemeltä Inariin 1.5.1941. Lähtö Inarista sotatoimiin tuli melko nopeasti muuton jälkeen kesällä 1941, jolloin jatkosota käynnistyi. Ilmari veli soitti Ivalosta ja pyysi ottamaan mukaan suojeluskuntakamppeet, sillä…

Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.

1970
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…

1970
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…

1970
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.
 
Koneluettavat metatiedot: