Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…
Tuomas Rönkkö oli harvinaisen kookas ja voimakas mies. Hän oli kotoisin Sonkajärveltä ja tuli Ivaloon maantien tekoon. Tarina kertoo kuinka hän nosti ojasta valtavan kiven miesvoimin. Tapaus oli sen verran harvinainen, että kiveä alettiin kutsua…
Tuomas Rönkkö oli hurja mies ja hänelle tapahtui elämän varrella kaikenlaisía sattumuksia. Tarinassa kerrotaan kuinka Rönkkö kokoaa Ivalosta joukkoja punakaartilaisten riveihin ja johtaa heitä Murmanskiin. Murmanskista hän päätyy erinäisten…
Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut. Huhti-Heikin kertoja tapasi…
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.
Leimauksen yhteydessä oli toisinaan mahdollisuus myös pyytää metsän riistaa. Hyvällä lintukoiralla saattoi saada useampia lintuja kerralla. Svante Kangas kertoo myös rakennustarvikkeiden kuljetuksesta Ukonjärven Martinkämpältä Rahajärven kautta…
Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…
Riitta Junttila teki pitkän työuran Ivalon ala-asteella alkuopetuksessa. Koulumaailmassa rajat ovat tärkeitä ja se, että kaikki opettajat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Rehtorin tuki ja esimiestaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä tulokselliselle…
Eläkkeellä oleva opettaja Riitta Junttila muistelee Laura Lehtolan kanssa käymiään haastattelutuokioita, joita hän teki tutkielmaansa varten 1980-luvulla. Laura oli jäänyt varhaiseläkkeelle katekeetan työstään terveydellisistä syistä. Työtään…
Ruska-aika Lemmenjoella on kiireistä aikaa, turistit ovat löytäneet Lemmenjoen. Suurin osa matkailijoista käy päiväseltään veneellä reissun Kultasatamassa. Turismi, poronhoito ja kullanhuuhdonta sopivat hyvin samalle paikkakunnalle kun…
Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…
Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Nangujärven ympäristössä toimi kolme vankileiriä, joihin oli sijoitettu toistasataa sotavankia ja kuusikymmentä muulia. Vangit työskentelivät metsätöissä ja puutavaran kuljettajina muulikolonnoissa. Osa vangeista menehtyi leirioloissa ja heidät…
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Matti Huru kertoo kalastuksesta ja luontaistaloudesta, jota harjoitettiin Kattajärvellä alkuaan Ruukinpirtin maisemissa, jonne hänen vanhempansa olivat asettuneet asumaan v. 1921. Luttojoki lähivesistöineen oli kalarikasta aluetta aina…
Lutonkairassa leimattiin 350 000 runkoa parasta tukkimetsää vuonna 1938. Tätä varten rakennettiin tie, savottakämppiä ja siltoja itärajan tuntumaan Luton ja Luiron välille. Leimikko jäi pystyyn talvisodan alettua. Sodan jälkeen puut kaadettiin ja ne…
Nellimin saha tuotti sähköä yhtiön omiin tarpeisiin jo 1930- luvulla. Höyrykoneiden kapasiteetin ja tekniikan lisäämisen avulla voitiin vastata tuotannon kysyntään ja laajentaa sähkönjakelua myös lähitaloihin. Erityistä linjaverkostoa ei kuitenkaan…
Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…
Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.
Lauri Arrella muutti perheineen Rovaniemeltä Inariin 1.5.1941. Lähtö Inarista sotatoimiin tuli melko nopeasti muuton jälkeen kesällä 1941, jolloin jatkosota käynnistyi. Ilmari veli soitti Ivalosta ja pyysi ottamaan mukaan suojeluskuntakamppeet, sillä…
Tarina kertoo hakkuille tilatusta perunakuormasta, jolle ei löytynyt sopivaa kellaria. Oli talviaika ja osa perunakuormasta paleltui. Castren ja Kekkonen olivat opiskelukavereita ja huonoissa väleissä keskenään. Kekkosen kalareissuille ei…
Akilla tekee mieli lähteä pilkkimään isoja ahvenia. Hyvä ahvenjärvi on Angelissa ja sinne järjestetään "virkamatka". Angeliin tulee kuusikymmentä kilometriä, suurin osa matkasta porokyydillä. Saalis on kuitenkin hyvä, 150 kg isoja ahvenia.
Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen.
Arrelan kuljettama Metsähallituksen vene oli rikkoutunut Inarijärvellä. Miehet olivat rantautuneet Suolisvuonoon Maje-Sammelin kämppäään venettä korjamaan. Kämpässä oli ollut Laura Lehtola odottelemassa Posti-Mattia, jonka piti viedä hänet…
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…
Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…
"Inarin vilja oli paljon valkiampi kuin Keski-Suomen vehnä", muistelee Aarne Akujärvi Ylivieskan isäntien todenneen, kun he näkivät inarilaisten evakkotaipaleelle mukanaan tuomat ohrajauhot. Ohra jauhettiin akujärveläisten talollisten omistamassa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa