Lohenpyynti on ollut hyvin tärkeä elinkeino Petsamossa. Kolttasaamelaisilla oli yksinoikeus pyytää lohta Petsamovuonossa. Vanhin pyyntimuoto oli harvalla eli suurisilmäisella verkolla pyynti. Harvallapyynti muistutti pesäpyyntiä ja siitä on…
Matti Huru kertoo kalastuksesta ja luontaistaloudesta, jota harjoitettiin Kattajärvellä alkuaan Ruukinpirtin maisemissa, jonne hänen vanhempansa olivat asettuneet asumaan v. 1921. Luttojoki lähivesistöineen oli kalarikasta aluetta aina…
Veteraanit lippuvartiossa sankarihaudoilla. Sotaveteraanit ja rintamamiesveteraanit viettämässä yhteistä kirkkopyhää ja -juhlaa. Vasemmalta Jaakko Halmirinne? Eino Heikkinen, Pentti Saastamoinen, Arttu Laukkanen, Veikko Partanen, Kalle Jauhiainen,…
Liperiä esittelevästä pienestä valokuva-albumista löytyy kuvia mm. seuraavista paikoista ja tiloista: Liperin kirkko, sankarihauta, Simananniemi, Siikasalmi, Korjunsalmi, Harjula, Männistö, Antti Sallisen tila ja Antti Kariolan tila.
Teos on taiteilijakirja. Teos on haitarikirja. Fantasiaeläinten originaalipastellit maalattu 2003. - Käsin sidottu Japanissa. Rajoitettu painos 20 kappaletta (8/20), kaikissa erilaiset kangaskannet.
Leimauksen yhteydessä oli toisinaan mahdollisuus myös pyytää metsän riistaa. Hyvällä lintukoiralla saattoi saada useampia lintuja kerralla. Svante Kangas kertoo myös rakennustarvikkeiden kuljetuksesta Ukonjärven Martinkämpältä Rahajärven kautta…
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…
Arvi Lehtinen ja yksi ensimmäistä sodan jälkeen hankituista linja-autoista. Auton kaksi keulamerkkiä kertovat, että se on matkustanut napapiirille, Jäämeren rannalle asti.
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…
Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.
Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
Rouvat Liisa Leskinen (vas.) ja Aira Pasanen palvelevat asiakkaita grillissä. Autoilija M. Leskinen on avannut grillikioskin Osuuskassan vanhassa toimitalossa. Avauspäivä oli 14.11. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.11.1969.
Liimarakenne Oy:n toiminta laajeni käsittämään myös alihankintatöitä rantasalmelaiselle Vainio-Puhju Oy:lle. Keiteleellä valmistetaan mäntylevyjä Rantasalmella koottavia ja vientiin meneviä kirjahyllystöjä varten. Urpo Kosti (oik.) ja Kauko Jurvanen…
Liimarakenteen käynnistys helmikuussa 1975. Vasemmalla Erkki Karhunen, Osmo Kärkkäinen, maaherra Risto Hölttä, toim.joht. Paavo Lampinen ja Seppo Ahonen. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 13.2.1975
Liimarakenteen aloitus 7.2.1975. Kuvassa vasemmalta Seppo Ahonen, oikohöylällä Osmo Kärkkäinen ja maaherra Risto Hölttä. Takana seisomassa toimitusjohtaja Paavo Lampinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.2.1975
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
