Aineistot (yhteensä 10713)

Lapsikuoro laulaa kanttori-urkuri Kaarina Tuhkasen johtamana uuden seurakuntatalon vihkiäisissä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1973.

1912
Kaksi arkaluonteista kuriiria pysähtyy Viipurista Tukholmaan matkatessaan Turkuun mennen tullen. Luostarijoen-kadun varrella lähellä Aurajoen rantaa asustavaa ystävää tavataan samalla matkalla, samoin yliopiston vahtimestaria.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Esko Seppälä (vas.), Martti Kuosa, Risto Sihlman ja Åke Forsström.
Toisessa kuvassa ovat William Greijula (vas. takana), Liisa Kareoja, Tyyne Greijula, Eila Seppälä (vas. edessä) ja Anneli Seppälä.
Kuvat on otettu n.…

Lapsia lukemassa Turun kaupunginkirjaston lukusalissa n. 1903-1914. Tuona aikan lasten lukusali sijaitsi rakennuksen Linnankadun puoleisessa kulmassa. 1914 uudistusten jälkeen lasten lukusali siirrettiin Rantakadun puoleiseen kulmaukseen.

Kirkonkylän uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 1951, joten kuva on otettu 1950-luvulla. Kuvassa lapset ovat koulun takapihalla. Taustalla näkyy halkoliiteri.
Edessä ovat Tuulikki Nikkanen (vas.), Anja Kuusimurto, Ulla Piirola, Leena Bäckman,…

Lapsia kirkon portailla 1968(?) Edessä vasemmalta Aino Ruutinen, Terttu Tenhunen ja Pirjo Jääskeläinen (Stranius).

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

1979-07-30
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…

1887
Keski-Suomi-lehdessä 1887 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2002

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…

Kirkkoherran pappila vuodelta 1886. Rakennus myytiin v. 1963 pois siirrettäväksi. Tilalle valmistui uusi pappila, jonka nyt omistaa Lapinlahden kunta. Tällä hetkellä siellä toimii Rovastilan päiväkoti ja esiopetus.

Aineiston luovuttaja: Raija…

Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1992

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

Metsänhoidonneuvojat Tapani Tapiainen (oik.) ja Eero Korpela tekemässä lannoitussuunnitelmaa agrologi Yrjö Vuorelalle (vas.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.2.1972.

1958
Lankisen kauppa avattiin Raision Säästöpankin uuden toimitalon päädyssä vuonna 1957. Kaupan toiminta päättyi vuonna 1971.

Avainsanat:

Joensuun kaupunginkirjaston kirjan irrallinen lankeamispäiväkuitti = eräpäiväkuitti, jossa ensimmäinen eräpäivä on ollut 1.5.1922.

2004
Länget eli ränget (4_54 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 54. Puusta tehdyt, hyvin kauniisti leikkauksin ja maalauksin koristellut. Länkien yläosa punaiseksi, alaosa vihreäksi maalattu, yläosan leikkaukset vihreällä, alaosan…

2004
Länget (4_62 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 62. Tehty puusta, punaiseksi maalatut. Längen reunassa sininen raita, päällä mustia ja keltaisia kuvioita.

2004
Länget (4_61 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 61. Puusta veistämällä valmistettu, koristeellisesti maalattu. Pohja keltainen, siinä punaisia ja sinisiä kiehkuroita. Längen päät leikkauksin koristellut. Vetonuoria varten…

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on osa bwl-sarjaa (=Black and White Landscape, osa 7/13). Teos on muodoltaan osittain haitarikirja, ja sisältää alkuperäiskielisiä ja saksaksi käännettyjä runoja sekä kaksi valokuvapaperille (Fuji Crystal Archive Paper)…

Avainsanat:

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Lampi. Keitele, Hamula. Navettarakennus, jonka matalampi osa valmistunut 1935.

Eläinlääkäri T. Särkilahden lampaita Hiekan uudessa lampolassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.11.1968.

1940-luku
Lampaidenkeritsemistä ilmeisesti Karvianjoen rannassa Vanhahongon talon mailla (3_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Takana vasemmalla Svante Vanhahonko, muut takana seisovat henkilöt ja lampaita keritsevät nuoret tuntemattomia.

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

1927
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…

1920-luku
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilberginmäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti…

1900-luku (vuosikymmen)
Lammin keskiaikaisen kirkon vieressä, Hämeentien ja Mommilantien risteyksessä, oli kirkonkylän kaupallinen keskus jo 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko jää kuva-alueen ulkopuolelle vasemmalle ja oikealle kaartuu Hämeenlinnan suuntaan vievä tie. Suoraan…

1920-luku
Lammin osuuskaupan perustava kokous pidettiin tammikuussa 1906, ja osuuskunta perustettiin 24. helmikuuta samana vuonna. Perustajajäseninä oli 23 lammilaista, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Osuuskauppa avattiin kauppias Lepän talossa…

1911
Lammille perustettiin vuonna 1905 paikallinen työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Yhdistys alkoi pian kaivata omaa kokoontumispaikkaa ja kerätä varoja työväentalon rakentamiseen. Rahoituksen saamiseksi…

1905
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi…

1950-luku
Lammin kirkonkylän raitin uudistunutta rakennuskantaa edustaa tien päässä näkyvä Lammin säästöpankin toimitalo "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Kuvassa Hämeentien vasemmalla puolella on apteekkari F. E. Bergrothin vuosisadan vaihteessa…

1905
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…

Avainsanat: , ,

1930-luku
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1988

1910
Lammin kirkonkylän tiheimmin rakennettu alue oli 1910-luvun alussa kirkolta Hämeenlinnaan johtavan tien varrella. Myös kylän liike-elämä keskittyi tälle alueelle. Hämeenlinnan suunnasta kirkolle päin kuvatussa näkymässä on äärimmäisenä oikealla Vilho…

1920-luku
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä…

1910-luku
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…
 
Koneluettavat metatiedot: