Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli…
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…
Matkaopas sisältää tietoa Sortavalasta ja sen ympäristöstä, Pohjois-Laatokan saaristosta, Laatokan Karjalan paikkakunnista ja Valamosta.Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.
Teos on taiteilijakirja. Tekijän merkintöjä ja luontohavaintoja Lapin matkoiltaan. Tekstit kirjoituskoneella kirjoitettu, eivät kronologisessa järjestyksessä. Käsinsidottu. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Teos on taiteilijakirja. Kustantajaksi merkitty Suomen Kulkuriliitto. Kirja oli osana installaatiota, joka nähtiin Helsingissä Studio Mezzossa syksyllä 2002. Taiteilijan mukaan teos on myös runokirja.
Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi on Harjavallan itsenäistä aikaa käsittelevä historiateos. Se tarjoaa lukijalle monipuolista tietoa Harjavallan paikoin poikkeuksellisistakin kehitysvaiheista suomalaisen yhteiskunnan osana. Teos alkaa…
Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Teos on taiteilijakirja. Kirjan kannet koivun tuohta, tummanharmaaksi maalatuilla lehdillä kuusi koivuaiheista, pientä akvarellia. Sivuparit liitetty yhteen langalla. Käsin sidottu. Uniikkikappale, tekijän signeeraus.
Teos on taiteilijakirja. Kirjan mustaksi maalattu kansi ohutta vaneria, päällä höyheniä ja musta kivilaatta. Mustiksi maalatuilla sivuilla vuoriaiheisia akvarelleja. Sivuparit liitetty yhteen langalla. Käsin sidottu. Uniikkikappale, tekijän…
Teos on taiteilijakirja. Suurikokoisilla sivuilla mustavalkoista, linopainotekniikalla tehtyä kuvitusta, jossa nuoria tyttöjä ja kukkia. Numeroitu painos (29/50).
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu, vaaleansinisin silkkinauhoin koristeltu uniikkikappale. Sisältää postikorteista skannattuja suomenkielisiä lomatervehdyksiä 1980-luvulta, etu- ja takakansien kuvituksena postikorteista leikattuja,…
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…
Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…
Minna Canthin tyttären Maiju Canthin kihlajaiskuva. Kuvassa vas. Lyyli Andersin (o.s. Canth), Fjalar Andersin, Wenny Canth, Jussi Canth, Elli Canth, Maiju Canth, Veikko Vuorisalo, Anni Levander (o.s. Canth), Väinö Levander, lapset Toini (oik.),…
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
