Aineistot (yhteensä 10713)

1819
Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden…

Kulvemäen pienviljelijäyhdistyksen 30-vuotisjuhla Kulvemäen kansakoulussa. Toinen oikealta hopeisen ansiomerkin saanut Eemil Saastamoinen. Takana vas. Unto Penttonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.11.1967.

Kulvemäen koulun opettaja Anni Väänänen, äitinsä unissasaarnaaja Karoliina Utriainen sekä taloudenhoitajatar n. 1915-1916. Kuvaaja ei tiedossa.

Kulvemäen koulu. Kuva M.J. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Kulvemäen kerho Pitäjänkankaan rannassa. Kerho toimi keskustapuolueen kyläosaston nimissä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.7.1971.

1953
Kulttuurimatkalaiset tutustumassa valokuvanäyttelyyn Kiinan matkalla vuonna 1953.

2001
Kulttuurimatkailuprojektin loppuraportti. Liitteenä kartanokierrosten esitteitä suomeksi ja englanniksi sekä asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.

Avainsanat:

Kulttuurikilpailut Keiteleellä. Helena Jääskeläinen saa palkintonsa pianonsoitosta J. Kaihenojalta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.4.1966.

Keiteleen raittius- ja nuorisotyölautakuntien järjestämät kulttuurikilpailut Keiteleellä 1966. T-H-trio soittaa. Yhtyeeseen kuuluu kitaristeina oikealla Jouko Paananen (joka myös laulaa) ja Seppo Jeronen sekä rummuissa Pekka Järveläinen. Pielaveden…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

Keiteleellä Nilakkajärven jäällä kultakelloravit. Kuvassa pihtiputaalainen Toivon-Tyttö. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.3.1969.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1999

Kunnanjohtaja luovutti raittiuslautakunnan koko toiminnan ajan mukana olleelle jäsenelle ja pitkäaikaiselle puheenjohtajalle maanviljelijä Aaro Hetejoelle Raittiuskasvatusliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin marraskuussa 1971.

"Kun se tullee, niin se tullee, tai kun ei tule, ei tule", toteaa Reino Lehtinen muistellessaan kullankaivuureissujaan Sotajoella. Reino oli huuhtonut kultaa Helsingistä tuleen kaverinsa kanssa alkukesästa Sotajoella, mutta tulos oli ollut…

1957-02-06
Satakunnan Kansa -lehdessä 6.2.1957 julkaistu murrepakina.

1950-luku
Kuloisten posti sijaitsi Jertantiellä vuoteen 1960, jolloin postitoimisto muutti uuteen Tarmolan rakennukseen Keskitien varteen.

Kuloisten koulu otettiin käyttöön vuonna 1960. Kuva on 1960-luvulta.

Avainsanat:

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 466

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 436

Terttu Tarvainen kirkonkylän Kulmalassa on kasvattanut 5.150 kg lantun. Kuvassa veljekset Juha ja oikealla Jorma sekä serkkupoika Matti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.10.1970.

1929
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 6

1970
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.

1970
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…

1970
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…

1985
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…

1982
Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…

1985
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…

1980
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985.  Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…

2014-08-4
Ivalon hautausmaa kätkee multiinsa monia kulkumiehiä. Yksi heistä oli portin pieleen haudattu Hente Alaluusua, joka toimi savotoilla muun muassa metsä- ja uittotyöväenliiton toimitsijana ja luottamusmiehenä. Hente oli itseoppinut, sopuisa mies, joka…

Kuljetusauto menossa ottamaan Liimarakenteen tehdashallista Ruotsiin lähtevää liimapalkkilastia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.9.1976.

2002
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut tumman siniharmaata, rypistynyttä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18…

2002
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut "vanhaksi" käsiteltyä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18 teosta.…

Kuljettaja Unto Laine ja REO vuosimalla 1933.

Vuonna 1944 otetussa kuvassa kuljettaja nuohoaa REOn häkäpönttöä. Viljo Lehtinen seuraa työn sujumista. Taustalla Anttilan talo.

Kuljettaja Heikki Kyytsönen Lahdessa 1951. Sisulla ajettiin linjaa Porvoo-Myrskylä-Orimattila-Lahti.

Kuljettaja Allan Aaltonen sekä vuosimallin 1937 Citroen. "Sitikka" oli alun perin kuormuri, jonka päälle Kutter (Akro) rakensi linja-auton korin vuonna 1949. Lisäksi "Sitikka" sai keulalleen Sisun maskin. Myöhemmin auton kori päätyi Torpin…

Tarina kertoo kuinka vene katosi Kulasjoella ja kuinka se saatiin takaisin.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

1967-12-14
Satakunnan Kansa -lehdessä 14.12.1967 julkaistu murrepakina.

1994
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kotelosta ja pelikorteista, 32 kpl. Puolet korteista on kysymys-, puolet vastauskortteja. Kotelossa myös teksti "Voi vain voittaa = Man kan bara vinna". Liittyy Aimo voitto = Rejäl vinst -projektiin.

Avainsanat:

1884 -1890
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…

Kuvassa ollaan perunannostossa ja meneillään on kahvitauko. Kuvausaika tuntematon.

1910
Kuivannon tyttöjä lauluharjoituksiin menossa 13.11.1910. Keskellä on Elli Vohlonen pitkässä takissaan ja takana vasemmalla on Anne Vohlonen.
 
Koneluettavat metatiedot: