Pukkilan kunnan kirjastolaitoksen säännöt, jotka on vahvistettu kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 1936. Säännöissä todetaan muun muassa, että "kantakirjaston hoitajan tulee pyrkiä herättämään harrastusta kirjaston käyttöön ja itseopiskeluun…
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…
Porvoolaisessa sanomalehti Uusimaassa julkaistu mainos Pukkilan lainakirjaston hyväksi toimeenpantavista iltamista. Ilmoituksen julkaisuajankohta ei ole tiedossa.
Pukkilan kunnallisen lainakirjaston perustamisen takana oli ensimmäiseksi…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itsensä valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjansivuista leikatuista, noin 4 mm kapeista paperinauhoista keritty ja liimaamalla kovetettu pallo, jossa on 28 cm pitkä häntä. Uniikkiteos.
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos. "Moninkertaiset, paksuiksi muodostuneet taitokset ovat muuttaneet litteän - lähes kaksiulotteisenomaisen - kirjaesineen selkeästi kolmiulotteiseksi esineeksi. Uutena geometrisena esineenä se haastaa näkemään…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu taiteilijan veistämästä kirjahyllystä sekä viidestä kirjasta. Kirjat ovat: "Duras", lasilaatikon sisällä riisinjyviä ; "Simenon", lasilaatikon sisällä piipputupakkaa ; "Bukowski", rommia taskumatissa ; "Genet",…
Minna Canthin kirjoittama kirja-arvostelu Mme de Staelin teoksesta "Kirjallisuus, tarkastettuna suhteessaan Yhteiskunnallisiin asetuksiin". Osa sivuista on numeroitu, 1-3, 5.
Teos on taiteilijakirja. Kirjahyllyä jäljittelevä, englantilainen keksirasia läkkipellistä. Sisällä mm. tietokoneen irrallisia kirjainnäppäimiä. Lisäksi lasten harjoituskirjaimia, joista muodostuu sana "kirja". Uniikkiteos.
Kinkerit Hemmingin Paavolassa. Vasemmalta Aarne Saastamoinen talon isäntä, emäntä Hanna Saastamoinen, Anni Heimonen ja kirkkoherra Niilo Hintikka. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1965.
Urheilulautakunta sai kilpailunumeroita Keiteleen Osuuspankilta. Oikealla luovuttajat Esko Ikäläinen ja Risto Hämäläinen ja vasemmalla vastaanottajina Raimo Raatikainen ja Pentti Nykänen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.11.1976.
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.
"Talo oli Killaisten Mäkisen alkujaan, ja Laihon Oiva ja Laihon Arvo asuivat siellä 1960-luvun puolen välin paikkeille. Myöhemmin talo oli Juhani Pitulan omistuksessa." - kertoi kuvaaja.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
