Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.
Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…
Keiteleen bändi. Ylärivi vasemmalta Olli Raatikainen, Martti Pulkkinen, Olli Tommola, Rauno Mikkonen. Alarivi vasemmalta Timo Mäenpää, Virpi Paananen (solisti) ja Jukka Paananen.
Apteekki 1967. Vasemmalla farmaseutti Annikki Hytönen, teknillinen apulainen Hilja Tarvainen, apteekkari Liisa Marttinen-Liesinen ja oppilas Raija Tikkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.1.1967.
Autoliiton Pielaveden osaston järjestämänä pidettiin Keiteleellä suunnistus- ja tarkkuusharjoitusajot. Paavo Janhunen (seisomassa) ja Hannu Hytönen (autossa) lähtötunnelmissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.10.1975.
Sotainvalidien paikallisen osaston naisjaoston varapuheenjohtaja Maija Hokkanen luovuttamassa Keitele-täkänää Sofia Saastamoiselle 50-vuotispäivänään. Takana puoliso Ilmari Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.3.1972.
Sotainvalidien naisjaoston kokouksessa luovutti Taimi Härkin Keitele-täkänän naisjaoston ensimmäiselle kunniajäsenelle Elina Koikkalaiselle. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.2.1971.
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…
Sirpa Koskenheimon vuonna 1989 kirjoittama kuvaus Keisarin Kalaasien synnystä ja merkityksestä Mäntsälälle. Mukana on sekä käsin kirjoitettu alkuperäinen teksti että puhtaaksi kirjoitettu versio.
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…
Kuvassa Eija Virtanen (vas. takarivi), Hilma Majakallio, Aira Valve ja Maire Majakallio. Eturivissä Soile Majander (vas.), Mirjam Majakallio ja Maija Majakallio.
Kuva on otettu Majakallion pihalla n. 1930- ja 1940-lukujen taitteessa.
Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone, Verkatehtaan savupiippu ja molemmat…
Talvinen postikorttikuva on otettu Hämeenlinnan keskustan itälaidalta kohti Keinusaarta. Keinusaaren puolella, lähellä rantaa sijaitsevat Verkatehtaan johtajien asuintalot, ns. Pinellan huvilat. Lähellä siltaa on pyykinpesua varten rakennettu…
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
