Keski-Suomi-lehdessä 12.6.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa kansakoulun opettajien ja Kansanvalistusseuran kokoukset ja niiden yhteydessä järjestetyt konsertit;…
Keski-Suomi-lehdessä 17.4.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Jyväskylästä".Kirjoituksessa ehdotetaan raittiusasian käsittelyä kansakoulun opettajien kokouksen yhteydessä kesäkuussa Jyväskylässä (ks.…
Jyväskylän seminaarin miesopettajia syksyllä 1878. Eturivissä istumassa vasemmalta: musiikin lehtori E. A. Hagfors, seminaarin johtaja Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh. Takana seisomassa vasemmalta:…
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…
Jaakko Gummeruksen artikkeli Kyläkirjaston kuvalehdessä. Alkuperäisjulkaisu Kyläkirjaston kuvalehti : A-sarja 1913, N:o 6, Jyväskylässä : K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1913
Jaakko Gummeruksen artikkeli Kyläkirjaston kuvalehdessä. Alkuperäisjulkaisu Kyläkirjaston kuvalehti : A-sarja 1912, N:o 6, Jyväskylässä : K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1912
Juustomeijerimuseossa on nähtävillä Nakkilan Osuusmeijerin juustolassa käytettyä kalustoa. Museo sijaitsee vuonna 1859 rakennetussa viljamakasiinissa. Sisäkuvat ottanut Ritva Raivio vuonna 2003. Ulkokuvan ottanut Niina Uusi-Seppä vuonna 2009.
Humoristisia juttuja Reutun sontatunkiosta, heinänteosta, karhunammunnasta sekä Hildan lentokeen lakuttamisesta. Lopussa on juttu jätkien saunanlämmityksestä. Saunomisen marssijärjestys muuttuu, kun eversti Willamo seurueineen saapuu paikalle.
Jussi Tikkanen oli Kymi-yhtiön ”kymppi”, ja vaimo Manta muistetaan savottalaisten keskuudessa hyvästä kahvistaan. Kuvassa lisäksi lapset Niilo, Liisa ja Leena. 1930-luku. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä pienille liuskoille, viimeinen liuska on revitty kapeasta ruutulehtiöstä. Viimeisellä sivulla on shakkitehtävä. Vihkossa teksti alkaa kesken, suunnilleen novellin puolivälistä sanoilla: "Viimein…
Reino Nieminen (1926-2016) oli Pukkilasta kotoisin oleva juoksija. Helsingissä järjestetyissä vuoden 1952 olympialaisissa Niemisellä oli kunniatehtävä kantaa olympiasoihtua Mannerheimintiellä. Nieminen kuljetti tulen eduskuntatalolle, josta seuraava…
Junttilan perhe kotipihassaan 1920-luvulla. Hevosen selässä pojat Heikki ja Mooses, rappusilla Riikka ja suitsissa Nestori Tossavainen. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.
Pekka Morottajan suku on kuuluisaa karhunkaatajasukua. Taitavat karhunpyytäjät, joihin Pekkakin lukeutuu, saivat lisänimen Karhu etunimensä liitteeksi. Karhu-Pekan kertomuksissa eletään aikaa, jolloin karhua pyydettiin talviaikaan. Pyynti tapahtui…
Junnu-Matin talo oli Koppelon kylän keskus, jossa hoidettiin posti- , puhelin- ja kauppa-asiat. Talossa asui paljon oman suvun väkeä, mutta ovet olivat silti avoinna kulkijoille, jotka saivat yöpyä ja ruokailla talossa. Runsaasta väkimäärästä…
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen Armo-Istuimen tygö,
eli walitut Aamu- ja ehto-Rukouxet, jokapäiwäxi wijkosa ; Nijlle hyödytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat.
Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb,…
Från Wasa Absoluta Nykterhetsförening
Innehåll:
Några gamla julseder från svenska Sydösterbotten, Jacob Tegengren
Jultankar
Barmhärtighet av Hjalmar Vernberg
Vinterkväll, Joel Rundt
En julbertättelse från 1860-talet eller då kyrkvärden skulle…
Jullyktan 1912
Innehåll:
I Julekväll, dikt Birger Ström
Den ropande rösten i öknen, Peter Rosegger
Vinter, dikt Jacob Tegengren
Julklockan, dikt Yngve
Inför rätta, Juhani Aho
Dröm!, dikt Spt.
Vilhelm von Schwerin, K.
Vinteridrott, dikt…
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917. Venäjä pyrki silloin merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa: Suomea hallittiin entistä enemmän Venäjän ministerineuvoston kautta.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
