Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut. Huhti-Heikin kertoja tapasi…
Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1928-1929. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1929-1930. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1930-1931. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Vasemmalla dipl.ins. Otto Virolainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja dipl.ins. Kalevi Piipponen tutkivat Keiteleen rakennuskaavaluonnosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.
Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…
Räkkirauta (4_108 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 108. Puinen varren pää vihreäksi maalattu. Siinä toisella puolen kaiverrettu vuosiluvut 1909 ja 1911, ja toisella puolella kirjaimet JA. Varren pää ja terä hyvin koristeelliset.
Hemmingissä Seppälän metsässä rankakasan teossa. Istumassa Martti Hokkanen, sitten Kalevi Saastamoinen ja Eemil Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.10.1975.
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Ränsistynyt ulkorakennus (1_75 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Pärekatto osittain romahtanut. Takana kaksi isoa puuta. Katso myös kuva 1_77. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Ränsistynyt ulkorakennus (1_77 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa 1_75. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Kertoja meni äijän eli isän kanssa baariin. Isä ilmoitti, että nyt hän haluaa riisipuuron ja lihapullat. Riisipuuro tuli, mutta puuron alta löytyi perunankuoria ja lihanpaloja. Mari kutsuttiin paikalle. Hän kauhistui, koska annos oli tarkoitettu…
Rantapiha on koko kunnan yhteinen virkistysalue, jonka omistaa Nousiaisten kunta ja jota isännöi Saksalan pienviljelijät ry. Kurjenrahkan kansallispuiston eri osien välissä.
Rantapihalta avautuu maisemat Savojärveen ja reitit Kuhankuonon…
Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925…
Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
