Matti Lehtolan isä joutui poliisihommissaan selvittelemään Solojärvellä tapahtunutta mystistä porovarkautta. Poroja katosi tokasta, eikä mitään jälkiä porojen kuljettamisesta tai terurastamisesta ollut nähtävillä. Ainoa alueella liikkunut henkilö oli…
Laura-täti reissasi paljon ja hänen saapumisensa oli aina aavistettavissa, toteaa Matti Lehtola, joka muistelee tätinsä elämää. Asuinpaikkojakin oli peräti neljä, jotka vaihtelivat vuodenajan mukaan.
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.
Joulun alla haastateltava päätti järjestää Väylässä pikkujoulun asukkaille ja koululaisille, vaikka vastaaviin juhliin ei oltu totuttukaan. Joulupuuksi koristeltiin mänty, katettiin teepöytä, laulettiin joululauluja ja luettiin jouluevankeliumia.…
Lehtolan pirtissä luettiin kirjallisuutta sekä lausuttiin sananlaskuja ja arvoituksia iltaisin puhdetöiden lomassa. Talossa asui toisinaan myös reipas huutolaisukko Rajalanäijä, joka intoutui kertomaan tarinoita. Eräässä talossa lehmiä oli vaivannut…
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Laura Lehtola toimi aluksi isänsä apuna pitämässä kiertokoulua lapsille. Kun tuli tieto alkavasta seminaarikurssista hän päätti lähteä opiskelemaan. Monien vaiheiden ja opiskelujen jälkeen Laura omistautui kiertokoulun opettajan työlle. Työ oli…
Lallajärvi sijaitsee Paatsjoen takana, Norjan ja Petsamon rajalla. Siellä oli pieni koulupaikka, jossa oli paljon lapsia. Laura jäi kotimieheksi, kun perheen vanhemmat lähtivät heinäntekoon kauemmaksi. Laura jäi kuukaudeksi pitämään koulua,…
Katekeetta Lehtola kävi pitämässä koulua eri paikoissa ympäri Inaria. Koulua varten oli harvoin tarjolla erillistä tilaa, vaan koulunkäynti tapahtui pienissä tiloissa keskellä muuta arkista elämää. Tarinassa muistellaan lämmintä kesää, jolloin…
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Kunnan koulutoimi alkoi Inarissa vuonna 1902. Heikki Mattus oli lukkarikatekeetta, kiertävä opettaja jolla oli erinomaisen hyvä lauluääni. Vuosina 1917-1919 oli pula-aika, elintarvikkeita ei juuri ollut. Ihmiset elivät kalalla, marjoilla ja…
Heimo Lehtolalla oli turkistarha Juutuanvaarassa, jossa hän kasvatti mm. kettuja ja kaniineja. Tarhattavien eläinten nahkojen lisäksi Lehtola toimitti Kemissä asuvalle liikekumppanilleen myös luonnoneläinten ja kotieläinten nahkoja. Tarhaustoiminta…
Kesällä ja syksyllä Inariin kirkkoon pääsi kävellen ja vesiä myöten kulkemalla. Talvella kirkkomatkaan piti varustautua enemmän. Kirkolla oli usein myös kinkerit, jolloin ihmisiä opetettiin. Katekeettakoulu oli kirkon järjestämä kiertokoulu. Papit…
"Kaikkia hommia ne etelän muotinuket meillä teettää, että ne sais turkit juhliinsa" kirosi Korhonen, kun juuttui takistaan kuusenoksaan ja pudotti rakovalkean loisteessa kuivahtaneet karvakenkänsä lumihankeen. Talviaikaan ei voinut huuhtoa kultaa,…
"Kun se tullee, niin se tullee, tai kun ei tule, ei tule", toteaa Reino Lehtinen muistellessaan kullankaivuureissujaan Sotajoella. Reino oli huuhtonut kultaa Helsingistä tuleen kaverinsa kanssa alkukesästa Sotajoella, mutta tulos oli ollut…
Teos on taiteilijakirja. Pienen pahvisen leivoslaatikon sisällä on 7 x 8 cm kirja, 12 s. Lisäksi 10 värillistä originaalivedosta sekä väridia paperitaitoksen sisällä. Kuvien aiheina onnelliset ihmiset ihannemaisemissa. Tekijän signeeraama numeroitu…
Sisällys - Innehåll
Romanttiset virtaukset ja uusgotiikan synty
Varhainen tyylijäljittely
C. A. Setterbergin persoonallista historiaa
Uusgotiikan tyyliaineksista
Setterbergin rakennukset Ruotsissa
Vaasan asemakaava aikansa ilmiönä
Setterberg…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu Kardex-kortistolaatikostosta, jonka korteille on liimattu kuvia 1950-luvun saksalaisista muotilehdistä. Uniikkikappale.
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…
Teos on taiteilijakirja ja näyttelyjulkaisu. Liittyy samannimiseen näyttelyyn Villa Cernigliarossa Italian Sordevolossa 8. syyskuuta - 20 lokakuuta 2005.
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren…
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
