"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja…
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta…
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu, vaaleansinisin silkkinauhoin koristeltu uniikkikappale. Sisältää postikorteista skannattuja suomenkielisiä lomatervehdyksiä 1980-luvulta, etu- ja takakansien kuvituksena postikorteista leikattuja,…
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…
Teos on taiteilijakirja. Pahvikoteloon sijoitettu kuvateos, jossa 20 numeroimatonta, kaksipuoleista lehteä. Numeroitu painos (166/500). Tekstitön julkaisu.
Kanteleen kansakoulun pitkäaikaisina opettajina toimivat Tellervo Tenhola (o.s. Vuorela) (vuosina 1921-1962), Lauri Tenhola (vuosina 1927-1962) sekä alakansakoulun opettaja Rauha Vikström (vuosina 1921-1956).
Keiteleen Lions Club lahjoitti television vanhainkotiin Savolaan. Televisiota luovuttamassa Matti Nenonen ja Yrjö Vuorela. Vanhainkodin edustajina lahjoituksen vastaanottivat Pirkko Pipinen ja Alpo Jääskeläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Lasten päiväkoti Muksula sai television lahjana Keiteleen Yksityisyrittäjät ry:ltä. Vasemmalta Pauli Paananen, Raimo Laulainen ja Pentti Sirkeinen. Lahjoituksen otti vastaan lasten päiväkodin johtaja Ulla Nakari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…
Arvo Konttisen työpöytä on jo kolmannessa paikassa kunnantalolla. Takana vasemmalta Tarja Varis, Niilo Saastamoinen ja Esko Jääskeläinen. Keiteleen tekninen toimisto pääsi väljempiin tiloihin. Uudet työskentely- ja vastaanottotilat sijaitsevat…
Pukkilan suojeluskunta rakensi Teikarinmäen majan vuonna 1932. Syksyllä 1939 viereiseen metsikköön pystytettiin ilmavalvontatorni, jossa ilmavalvontalotat työskentelivät koko talvisodan ajan sekä jatkosodan alussa.
Pukkilan Suojeluskunta rakensi nykyisin urheilukenttänä toimivalle Teikarinmäelle ampumamajan. Se vihittiin käyttöön vuonna 1932. Majan tekemistä varten muun muasa järjestettiin viljankeräys. Lisäksi hankkeeseen osoitettiin arpajais- ja iltamatuloja.…
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja mutta kirjan lehtiä ei voi selata. Sekatekniikka. Läpikuultavaan kanteen sekä kirjan sisälehdelle on kuvattu viitteellinen pyramidi. Kirjan sisälehdellä on myös latinankielistä tekstiä. …
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Päijänne-lehdessä 15.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Hostrupin Maantien varrella. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
Päijänne-lehdessä 11.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Samuli S.: Setä, Suorin tie paras ja Toinen tai toinen naimaan. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
