Aineistot (yhteensä 10697)

1999
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja, laatikkomainen. Teoksen sisällä osittain repeytynyt, fraktuuralla ladottu vanha kirja. Kirja sidottu paketiksi pumpulinarulla. Sekatekniikka, materiaali: kaksi vanhaa kirjaa, maalattu paperi,…

Avainsanat:

2004
Teos on taiteilijakirja. Teos on ulkoasultaan haitarikirja. - Yleisväri tummansininen, aiheena "mennyt maailma" kirjeissä. Materiaali: maalattu pahvi, kuvia, väritettyjä papereita ja kirjekuoren osia, kangasnauhat. Uniikkikappale.

Avainsanat:

1996
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja mutta kirjan lehtiä ei voi selata. Sekatekniikka. Läpikuultavaan kanteen sekä kirjan sisälehdelle on kuvattu viitteellinen pyramidi. Kirjan sisälehdellä on myös latinankielistä tekstiä. …

Avainsanat:

Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…

Leimauksen yhteydessä oli toisinaan mahdollisuus myös pyytää metsän riistaa. Hyvällä lintukoiralla saattoi saada useampia lintuja kerralla. Svante Kangas kertoo myös rakennustarvikkeiden kuljetuksesta Ukonjärven Martinkämpältä Rahajärven kautta…

Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.

Tarina kertoo Nanguniemen ja Rahajärven suurista savotoista 1930-luvulla, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta, leimauksista ja uitoista. 

Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…

1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.

Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.

Tarina kertoo kuinka vene katosi Kulasjoella ja kuinka se saatiin takaisin.

Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut.   Huhti-Heikin kertoja tapasi…

Tuomas Rönkkö oli hurja mies ja hänelle tapahtui elämän varrella kaikenlaisía sattumuksia. Tarinassa kerrotaan kuinka Rönkkö kokoaa Ivalosta joukkoja punakaartilaisten riveihin ja johtaa heitä Murmanskiin. Murmanskista hän päätyy erinäisten…

Tuomas Rönkkö oli harvinaisen kookas ja voimakas mies. Hän oli kotoisin Sonkajärveltä ja tuli Ivaloon maantien tekoon. Tarina kertoo kuinka hän nosti ojasta valtavan kiven miesvoimin. Tapaus oli sen verran harvinainen, että kiveä alettiin kutsua…

1989
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Rytkölän alueelta. Kirja sisältää asioita menneiden sukupolvien asutuksesta ja asukkaista, työstä, palveluista, kokoontumispaikoista, kulkureiteistä ja sota-ajasta.…

1984
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kangasniemen kirkonkylän koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, maatalouden töistä, ammatinharjoittajista, puutavaran ajosta, tuotannosta,…

1988
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Äkryn koulupiirin alueelta. Kirja kertoo entisaikojen elämästä, ihmisistä, työstä ja kaikesta, joka kuuluu kylän kuvaan olennaisesti.

1987
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.

1988
Kangasniemen kansalaisopiston Kutemajärven perinnepiirin kokoomateos Kutemajärven alueelta. Julkaisu sisältää tietoa alueen asutuksesta, kulkureiteistä, työstä ja työn perinteestä, kadonneista työnimikkeistä ja ammatinharjoittajista.
SIVUJA 143-145…

1989-1991

Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin kokoomateos Ruokomäen kylän alueelta. Osa 2 käsittelee koulutoimintaa, palveluja, liikennettä ja teitä, vapaa-aikaan kuuluvia harrastuksia, hengellistä toimintaa,…

1987
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin kokoomateos Siikaselän, Hyyrylän ja Oralan alueilta. Teos kertoo kulkuyhteyksistä ja asutuksesta, työstä ja palveluista, harrastuksista ja sota-ajasta.

1987-04-01
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Vuojalahden alueelta. Teos sisältää tekstejä ja kuvia Vuojalahden lähimenneisyydestä. Tarkemmin kuvataan kulkuyhteyksiä ja liikennettä, työtä ja palveluja,…

1988
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Hokan alueelta. Kirjassa on kuvattu kylän vaiheita: asutusta, ihmisiä, heidän elämäntapojaan, opintoja, ammatteja, työvälineitä ja kaikkea ihmisten elämänmenoon…

1991
Kirjassa on kuvattu Suurolan kylän asutusta ja asukkaita, taloja ja tiloja, työntekoa, ammatinharjoittajia ja erikoispersoonia. Kirjassa esitellään myös alueen tuotantoa, palveluita, tapoja ja perinteitä, hengellistä elämää, sodan aikaa ja…

2017-11-30
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…

2019-05-10
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…

1985
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…

1985
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…

2013
Ote kirjasta Teoistaan tunnetut. Kirjaston ja kirjastoauton toiminnan esittelyä ja historiaa.

Avainsanat:

1899
Kansanopistolaisten vierailumatka Jyväskylään 1896
 
Koneluettavat metatiedot: