Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Pälkjärven murretutkimus on Tahvo Könösen tekemä. Hän oli itsekin syntynyt Pälkjärvellä 6.3.1864. Pälkjärven murre kuului itämurteisiin, tarkemmin itäisiin savolaismurteisiin eli Pohjois-Karjalan murteisiin.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Teos on taiteilijakirja. "Piirustuksellinen maailmanympärimatka, kirjan piirustukset kuvaavat rantakivikkoa ja vapaita viivaimprovisaatioita"(Tero Kontinen). Käsinsidottu kirja, kansikuva etelänapa-alueen kartta, takakansi pohjoisnapa. Tussi- ja…
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…
Tänään saapui 13–14 N:o kaksi vuosikertaa, vaan 10 N:o ei ole saapunu kuin 1si kappale. 11–12 numerot ovat kerrassaan saapumatta. Pyydän arv. Toimituksen ensitilasuudessa lähettämään puuttuvat…
Kullankaivaja Matti Kullervo Korhosen haastattelu Tukholmassa kesällä 1981 hänen urastaan kullankaivajana Lemmenjoella, kaivinkoneen hankkimisesta, velkaantumisesta ja sen jälkeisistä seikkailuista maailmalla.
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…
Sirpa Koskenheimon vuonna 1989 kirjoittama kuvaus Keisarin Kalaasien synnystä ja merkityksestä Mäntsälälle. Mukana on sekä käsin kirjoitettu alkuperäinen teksti että puhtaaksi kirjoitettu versio.
Hintsan kartano oli kauppias Matts Cavenin omistuksessa vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema. Caven…
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…
Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
