Aineistot (yhteensä 10697)

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

17.8.1898
Palokki 17.8.98

Nykyajan toimitus
Helsinki

Tänään saapui 13–14 N:o kaksi vuosikertaa, vaan 10 N:o ei ole saapunu kuin 1si kappale. 11–12 numerot ovat kerrassaan saapumatta. Pyydän arv. Toimituksen ensitilasuudessa lähettämään puuttuvat…

Avainsanat: ,

1986
SIG:in ja muiden raisiolaisyhtyeiden kasvualusta oli koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari ja Raisrockit paikallisen luovuuden voimannäyttöjä.

Lukion urheilukentän päädyssä sijaitseva koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari on ollut bändien…

Avainsanat: ,

1981
Kullankaivaja Matti Kullervo Korhosen haastattelu Tukholmassa kesällä 1981 hänen urastaan kullankaivajana Lemmenjoella, kaivinkoneen hankkimisesta, velkaantumisesta ja sen jälkeisistä seikkailuista maailmalla.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1992

1930
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…

2015
Runosmäen kirjasto aloitti toimintansa 1. joulukuuta 1977 Turun kuudentenatoista sivukirjastona.
Runosmäki on Turun suurimpia lähiöitä.

Avainsanat:

1989
Sirpa Koskenheimon vuonna 1989 kirjoittama kuvaus Keisarin Kalaasien synnystä ja merkityksestä Mäntsälälle. Mukana on sekä käsin kirjoitettu alkuperäinen teksti että puhtaaksi kirjoitettu versio.

Avainsanat:

2001
Hintsan kartano oli kauppias Matts Cavenin omistuksessa vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema. Caven…

2000
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1986

2001
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…

Avainsanat:

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Talon pihapiiriin siirretty leikkimökiksi 1960-luvulla rakennettu maitolaituri.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Kahdeksanhuoneinen aittarakennus on rakennettu vuonna 1895.

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus. Entinen ns. kamaripuoli oli purettu ja sen tilalle oli rakennettu vuonna 1951 tiilinen navetta. Tila on lohkottu lähellä olevan Jäntin tilan maista.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiiriin kuuluu hirsinen aittarakennus, jossa on kolme aittahuonetta sekä 1933 päätyyn tehty vilja-aitta.

Heinäselkämä. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun lopulle. Vuonna 1977 rakennus peruskorjattiin.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Hännilä. Keitele, Kukertaja. Tila merkitty maarekisteriin ensimmäisen kerran 1787. Päärakennus valmistui 1920.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.
 
Koneluettavat metatiedot: