Aineistot · DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa

Piirteitä terveys- ja sairashoidollisista oloista Hämeenlinnan kaupungissa 19llä vuosisadalla

Manner, Viktor

1902

Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…

Avainsanat: 1800-luku, apteekit, Hämeenlinna, kartat, kätilöt, keuhkotauti, kulkutaudit, kuolleisuus, lääkärit, sairaalat, sairaanhoito, taudit, terveydenhoito, tilastot, tontit

Metsätyön luonne, ankaruus ja kannattavuus

Mannermaa, Esko

1989

Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…

Metsätöissä venäläisten vankien kanssa

Mannermaa, Esko

1989

Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…

Mittamiehen ja metsurin työ

Mannermaa, Esko

1989

Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…

Sukutaustaa

Mannermaa, Esko

1989

Tarinassa kuvataan Jakob Fellmannin osuutta Mannermaan sukutaustaan ja sitä miten Paadar sukunimi muuttui Mannermaaksi.

Herkkyyden huonoja ja hyviä puolia

Mannermaa, Esko

1989

Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…

Ruottukan koulu ja Hoikkaniemen tila

Mannermaa, Esko

1989

Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…

Solojärven savotta

Mannermaa, Esko

1989

Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…

Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.

Espanjantauti verotti Inarin väkilukua

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Tarinassa kerrotaan kuinka espanjantauti verotti Inarin väkilukua. Espanjantautiin menehtyi 10 % Inarin asukkaista.

Evakkomatka Muonioon

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Tarina kertoo evakkomatkasta Inarista Rovaniemen kautta Muonioon, evakkoajasta Muoniossa sekä kotiinpaluusta.

Kalajuttuja Inarilta

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Vilho Mannermaa kertoo kuinka hän sai poikasena kokea Inarijärvellä unohtumattomia kalastuskokemuksia kavereidensa kanssa. Kotijärvi toimi kylän poikien leikkipaikkana. Taimenet ja hauet näyttivät poikasten silmissä suuren suurilta ja eräskin taimen…

Mikkolan Heikun ja Karisaaren Vihtorin hauet

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Mikkolan Heikku sai aikoinaan niin suuren hauen, että hän tuli sitä Veskoniemeen näyttämään. Samalla hän oli kertonut kamppailusta kalan kanssa. Hauenpyytäjän herkkua olivat pää, suolet ja maksa. Samoin Karisaaren Vihtori sai tarpomalla suuren hauen,…

Muistoja Koppelon vanhan koulun ajalta

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…

Kolttasaamelaiset siirtyvät Sevettijärvelle asumaan

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…

Kolttasaamelaisten asuttaminen Sevettijärvelle

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.

Paavo von Pandy

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Tarina kertoo ranskalaisten hiihtoturistien vierailusta Paavo von Pandyn luona Kultalahdessa.

Talvisodan ajan tapahtumia Koppelossa ja Veskoniemessä

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

2010-01-15

Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.

Pikku-Mikki

Mannermaa, Vilho (Aapo Vilho)

Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…

Tarmo Mannin muistelmia ja mietteitä kasetilta : siviilisaationi on Lannelta minuuteni Kalmarista

Manni, Tarmo

1979

Avainsanat: muistelmat, näyttelijät, Saarijärvi

Mietteitä katowuosista Suomessa

Manninen, A.

1860

Kangasniemen historia 1

Manninen, Antero

1953-05

Kangasniemen historia osa 1 sisältää paikkakunnan historiaa aina 1860-luvun lopulle saakka.

Avainsanat: esihistoria, Haataja Elias, Hänninen Elias, Himottu Lyyli, historia, Jutikkala Eino, Kangasniemi, kunnallinen itsehallinto, Manninen Antero, Pieksämäen aika, seurakunnan perustaminen, Suuronen Väinö, uudisasutusvaihe, Viinikainen Aleksi

Kangasniemen historia 2

Manninen, Antero

1961-08

Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.

Avainsanat: historia, Kangasniemi, kunnallishallinnon aika, Otto Manninen

Hankasalmelaisia kuvia

Manninen, Eeva-Maija

6.12.2017

Hankasalmelaisia kuvia on yhteisödokumentti, joka kuvaa Hankasalmen luontoa, nähtävyyksiä, ihmisiä ja elämää. Elokuvan tilaaja on Hankasalmen kunta. Elokuvan on toteuttanut hankasalmelaisista koottu työryhmä elokuva-alan opiskelija Eeva-Maija…

Herra Hirvi kesälaitumilla : Mäntsälän kunnankirjaston kirjoituskilpailu alakoululaisille kesällä 2011

Manninen, Riitta, toim.

2011

Mäntsälän kirjaston kesällä 2011 järjestämän lasten kirjoituskilpailun sato. Kilpailun aiheena oli ”Millainen on hyvä kirja?”, ja kysymykseen vastasi kokonaista 85 osallistujaa. Kirjoittajat lähestyivät aihetta niin lukijan kuin tekijänkin…

Avainsanat: Mäntsälä