Aineistot (yhteensä 10698)

1964-01-15
Satakunnan Kansa -lehdessä 15.1.1964 julkaistu murrepakina.

1900
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…

Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.

1964
Kuvassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen, toimitusjohtaja Hugo Lehto, Maaherra Esko Kulovaara, konttoripäällikkö Inkeri Lehto

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1995

2009
Reilun kymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta löytyy Preiviikin hyvin säilynyt maaseutumaisema. Asukkaat ovat vuosisatojen vaihteissa olosuhteissa kehittäneet kylästä elinvoimaisen ja samalla vaalineet esi-isiensä kulttuuriperintöä, suojelleet…

1962-02-16
Satakunnan Kansa -lehdessä 16.2.1962 julkaistu murrepakina.

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 12.4.-15.4.1864 sekä liitteen valtiopäivillä 26.9.1863-14.4.1864 tehdyistä esityksistä. Linkit teoksen aiempiin osiin alla.

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 2.4.1864-12.4.1864. Jatkuu osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123056

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 11.3.1864-2.4.1984. Jatkuu osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123055

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 24.2.1864-9.3.1864. Jatkuu osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123054

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 5.2.1864-24.2.1864. Jatkuu osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123053

1865
Sisältää pöytäkirjat ajalta 8.1.1864-5.2.1864. Jatkuu osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123052

Pöytäkirja W.P.K:n kokouksessa 14.11.–1874 (?)

Avainsanat: , ,

1950-luku
Pöytä ja kukkapöytä (1_200 Honkajoki). Puusta valmistettuja, pöytä tumma, kukkapöytä valkoinen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1960-luku
Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä…

2013
Valokuvia vuosilta 1918-1933.

1910-luku
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…

Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846…

1992
Teos on taiteilijakirja. Teos on salkku, joka sisältää 4 vihkosta. Salkku liittyy näyttelyyn, jonka ideana oli kutsua yleisö osallistumaan postitaidetapahtumaan ja lähettämään kommentteja mm. maailmankaikkeudesta ja alkeishiukkasista. Vastauksia tuli…

Avainsanat:

1979-07-30
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…

Postinjakaja Mooses Tossavainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.4.1965.

Junttilan Mooses Tossavainen jakoi postia Viinikkalan tien varrelle muun muassa kuvassa olevalla Monark-mopolla. Kuva Aili Hakkarainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Postinjakaja Armi Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.4.1966.

Liikennetarkastaja Ahti Lehto tutustumassa postin lisätilojen piirustuksiin rakennusmestari Arvo Konttisen ja kunnanjohtaja Osmo Kärkkäisen opastuksella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.1.1971.

Avainsanat: , ,

Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, …

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
 
Koneluettavat metatiedot: