Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…
Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…
Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…
Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Taustalla näkyy kaupungintalo.
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…
Yliopiston perustamisesta Itä-Suomeen keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Joensuussa oli vuodesta 1953 alkaen toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari: koulu hajautettiin talvisodan syttyessä ympäri Suomea, koska mikään oppilaitos…
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, …
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik…
Kaupungin keskustasta otetussa ilmakuvassa näkyy etualalla kaupungintalo. Vasemmalla on tori ja oikealla kanava. Keskustassa näkyy tässä kuvassa useampikin matala puutalo, jotka ovat sittemmin joutuneet väistymään liikehuoneistojen tieltä.
Liperiä esittelevästä pienestä valokuva-albumista löytyy kuvia mm. seuraavista paikoista ja tiloista: Liperin kirkko, sankarihauta, Simananniemi, Siikasalmi, Korjunsalmi, Harjula, Männistö, Antti Sallisen tila ja Antti Kariolan tila.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itsensä valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata, mutta vuonna 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
