Teos on taiteilijakirja. Pahvikotelo, jonka sisällä 32 kpl kompostoituvalle, kevyesti teksturoituidulle mattapintaiselle erikoispaperille painettua korttia. Kortit sisältävät englanninkielisiä tekstejä ja grafiikkaa. Numeroitu painos (2/80).
Parkkinan ortodoksisessa kirkossa pidettiin kirkonmenot normaalisti kaksi kertaa viikossa; lauantaisin ja sunnuntaisin, sekä kirkollisiin juhlapyhiin liittyvät toimitukset. Morsiuspari vihittiin kirkossa ja juhlat jatkuivat monta päivää kotioloissa.…
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.
Neusidlerin kahdeksan luuttukappaleen levytys, julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä: Lautenstücke / Hans Newsidler ; Lautenmusik / Santino Garsi da Parma. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 13031
Teos on taiteilijakirja. "Teos on läheisen ihmisen kanssa käytyjen keskustelujen visualisointi" (Leena Neuvonen). - Toteutettu sekatekniikalla Jane Rannametsin vuonna 1999 käsinsitomaan kirjaan, mustat nahkakannet, huppu ja narutupsuja.…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jossa kolminkertaisesti taittuvat sivut. Kahden toisiinsa jatkona liittyvän sivuston kuvituksena on maalattu käärme, teksti kirjoitettu käsin. Näiden sivujen takana on kolmas sivusto, johon on maalattu keltainen…
Friedrich Nicolai.
[08], 60 s. ; 18 cm.
Niteeseen on sidottu myös teos Werthers första och sista stunder.
Kirjassa on Vaasan Lukukirjaston exlibris, jossa numero 600. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirja on satiiri…
1900-luvun alussa Inarissa turvauduttiin vaivojen hoidossa luonnonmenetelmiin. Pihkaa käytettiin yleisesti haavan hoitoon ja hammassärkyyn. Tuohenjulmulla parannettiin pieniä haavoja ja sitä käytettiin myös ajoksen hoidossa. Lämpimään saaviin mentiin…
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…
Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…
Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…
Niemelän työsarkaan kuului aikanaan myös pesti varavangin kuljettajana. Vangit oli tuomittu pääsääntöisesti pienistä rikkeistä, joista tuomiona oli passitus vedelle ja leivälle muutaman päivän ajaksi. Vankeja tuotiin Petsamosta saakka ensin…
Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…
Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…
Rouva Blomqvistin omistamassa ruokalassa söi päivittäin 90-100 miestä. Leivät, pullat ja ruoat tehtiin itse ja siinä sivussa hoidettiin lehmiä. Paistamiseen tarkoitetut uunit sijaitsivat ulkona. Työpäivät olivat pitkiä aamuviidestä iltakymmeneen.…
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…
Teos on taiteilijakirja. Teksti on tehty japanilaisittain, sisältönä "kriitikon" puhe "taiteilijan" päiväkirjaa hyödyntäen, lisänä "kääntäjän" kommentteja. Ulkoasu jäljittelee japanilaista kirjataidetta. - Käsintehty paperi, lankasidos,…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Kaverukset lähtevät hirvenpyyntiin Appispaloon. Matkalla he näkevät karhun, joka on tappanut poron ja on sitä syömässä. Iisakki ampuu karhua, mutta ei osu ja karhu säntää karkuun. Appiskuusikossa näkyy tuoreita hirvenjälkiä. Mukana ollut opettaja…
Kertoja lähtee Veikon kanssa Kultalaan hirvenpyyntiin. Mukana on kaksi härkää ja reet, on rekikeli. Mukana on evästä, mutta yksi lenkkimakkara sattuu olemaan pilaantunut ja sen syömisestä seuraa kova vatsatauti ja matkanteko viivästyy. Lopulta miehet…
Hakattavan palstan keskellä on korpin pesäpuu. Metsuri päättää jättää sen pystyyn ja kaataa muut puut. Korppi tottuu metsurin läsnäoloon ja tulee tekemään tuttavuutta.
Kertoja tapaa metsäretkellään korpin, joka istuu hänen rekeensä. Selviää, että kyseessä on Kultalassa kasvanut kesy korppi. Korppi on kova sotkemaan paikkoja ja lopuksi ulkomaalaiset turistit haluavat ostaa sen ja vievät sen mennessään.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![MinäHän - yksityisiä keskusteluja [luottamuksella] - Leena Neuvonen 1.jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/40b76021cbbe8c66c2bfbbba6b5c900f.jpg "MinäHän - yksityisiä keskusteluja [luottamuksella] - Leena Neuvonen 1.jpg")
