Opettajia. Vasemmalta: Rauha Kujala, Aili Laukkanen, nimi ei tiedossa, Meeri Vesterinen, Edit Kahelin, Oili Leinonen, Aila Kervinen, Aune Sederholm ja nimi ei tiedossa. Vuosiluku ei tiedossa.
Opettaja-lehden numerossa 17/1994 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista. Artikkelin kirjoittanut ja kuvannut Antti Henttonen muisteli myöhemmin, kuinka tapasi Kalaaseissa Johannes Virolaisen vieraana olleen Juri Derjabinin. Karjalan kannakselta…
Opettajat 1974-1975. Takarivi vasemmalta Seppo Heikkilä, Veikko Konttinen, Matti Tolonen, Riitta Virtanen, Lea Huhta, Kaarina Saastamoinen, Arvo Jalkanen ja Väinö Jokinen. Alarivissä vasemmalta Lea Metso, Kaija Kärkkäinen, Pentti Nykänen, Marja-Sisko…
Riitta Junttila teki pitkän työuran Ivalon ala-asteella alkuopetuksessa. Koulumaailmassa rajat ovat tärkeitä ja se, että kaikki opettajat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Rehtorin tuki ja esimiestaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä tulokselliselle…
Torpinkylän kansakoulun oppilaita. Oppilaista on tunnistettu Irja Jäppinen (Heikkilä), toinen rivi alhaalta vasen. Oikealla on opettaja Ivar Salmi. Salmi valittiin Torpin koulun opettajaksi elokuussa 1903. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1933. Martti…
Opas suomalaisen viikon näyttelyyn Vaasassa 27. IX - 4. X. 13
Sisältö:
Vaasan Sokeritehdas Osakeyhtiö
Vaasan Puuvillatehdas Osakeyhtiö
Oravaisten Tehdas Osakeyhtiö
Millä me itsemme vaatetamme?
Vaasan Trikootehdas
Vaasan Saippuatehdas…
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu. Emilia oli yksi…
Kuvia Onni Nurmesta sekä Nurmen saamia kirjeitä. Ensimmäinen paperi on vuodelta 1912, jolloin Nurmi palasi Helsingistä takaisin kotikyläänsä Pukkilan Savijoelle ja perusti sinne sekatavarakaupan. (Käsinkirjoitettu teksti on valokuvan…
Tossavanlahden ensimmäisiä autoja oli Onni Korhosen (oik.) käpälä-Ford jolla oli ajettu taksiajoa. Toinen oik. Reetta Ihalainen, pikkutyttö Hilkka Nikulainen (?), toinen vas. mahdollisesti meijerin isännöitsijä Jussi Kinahmo. Kuva Matti Laukkanen.…
Onnentemppeliksi nimitetty huvimaja sijaitsee korkean kivikummun päällä melko lähellä Aulangontietä suunnilleen hotellin kohdalla. Onnentemppelin rakennusjankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan peräisin Aulangon puiston…
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston ompeluseurailta rva Härkinin kodissa. Takana seisomassa vasemmalta varapuheenjohtaja Mirjam Koskinen ja sihteeri Taimi Härkin. Edessä vasemmalta Aino Rönkä, rva Koivusaari, Maija Hokkanen ja Elvi Jäntti.…
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitusvihon kansi- ja takalehdestä on revennyt pala. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle on kirjoitettu: "Toinen Näytös." Lisäksi sivulla on pikakirjoitusta. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kansimateriaalit: ruskea vuohennahka, rakunappi (ei taiteilijan tekemä), vahattu pellavalanka. Kuvitus on toteutettu akryyliväreillä, musteella ja puuvärillä. Kuvituksessa lisäksi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
