Teos on taiteilijakirja. Kirjahyllyä jäljittelevä, englantilainen keksirasia läkkipellistä. Sisällä mm. tietokoneen irrallisia kirjainnäppäimiä. Lisäksi lasten harjoituskirjaimia, joista muodostuu sana "kirja". Uniikkiteos.
Minna Canthin kirjoittama kirja-arvostelu Mme de Staelin teoksesta "Kirjallisuus, tarkastettuna suhteessaan Yhteiskunnallisiin asetuksiin". Osa sivuista on numeroitu, 1-3, 5.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu taiteilijan veistämästä kirjahyllystä sekä viidestä kirjasta. Kirjat ovat: "Duras", lasilaatikon sisällä riisinjyviä ; "Simenon", lasilaatikon sisällä piipputupakkaa ; "Bukowski", rommia taskumatissa ; "Genet",…
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos. "Moninkertaiset, paksuiksi muodostuneet taitokset ovat muuttaneet litteän - lähes kaksiulotteisenomaisen - kirjaesineen selkeästi kolmiulotteiseksi esineeksi. Uutena geometrisena esineenä se haastaa näkemään…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjansivuista leikatuista, noin 4 mm kapeista paperinauhoista keritty ja liimaamalla kovetettu pallo, jossa on 28 cm pitkä häntä. Uniikkiteos.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itsensä valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Porvoolaisessa sanomalehti Uusimaassa julkaistu mainos Pukkilan lainakirjaston hyväksi toimeenpantavista iltamista. Ilmoituksen julkaisuajankohta ei ole tiedossa.
Pukkilan kunnallisen lainakirjaston perustamisen takana oli ensimmäiseksi…
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…
Pukkilan kunnan kirjastolaitoksen säännöt, jotka on vahvistettu kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 1936. Säännöissä todetaan muun muassa, että "kantakirjaston hoitajan tulee pyrkiä herättämään harrastusta kirjaston käyttöön ja itseopiskeluun…
Kuvassa vasemmalta alkaen kirjastonjohtaja Maija Jääskeläinen, Mikael (Mikko) Vilokkinen, Ate Rytkönen, kirjastoapulainen Raili Rytkönen sekä Iisalmen kaksoistyttölyseon ranskan kielen lehtori Anni Krogerus.
Vasemmalta: kirjastonhoitaja Maija Jääskeläinen, lehtori Anni Krogerus, puheenjohtaja rehtori Sointu Rönkä, rouva Hanna Tervola, V. Tiikkanen sekä rouva Raili Rytkönen.
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…
Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastojen yhteisestä Kirjastonaakan askelin tarinan maailmaan -hankkeesta julkaistiin artikkeleja paikallislehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa.
Toimittajat tutustuivat kutsuttuina hankkeeseen ja kirjoittivat…
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
