Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.
Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…
24.3.1926 soitetun puhelun kuitti. Puhelu on soitettu numerosta 398, joka on ollut Joensuun kaupungintalon puhelinautomaatin numero.Puhelu on soitettu Viipuriin, Starckjohannille. Oy Starckjohann Co. Ab oli Viipurissa ennen sotia toiminut yritys.
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kotelosta ja pelikorteista, 32 kpl. Puolet korteista on kysymys-, puolet vastauskortteja. Kotelossa myös teksti "Voi vain voittaa = Man kan bara vinna". Liittyy Aimo voitto = Rejäl vinst -projektiin.
Kuljettaja Allan Aaltonen sekä vuosimallin 1937 Citroen. "Sitikka" oli alun perin kuormuri, jonka päälle Kutter (Akro) rakensi linja-auton korin vuonna 1949. Lisäksi "Sitikka" sai keulalleen Sisun maskin. Myöhemmin auton kori päätyi Torpin…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut "vanhaksi" käsiteltyä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18 teosta.…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut tumman siniharmaata, rypistynyttä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18…
Ivalon hautausmaa kätkee multiinsa monia kulkumiehiä. Yksi heistä oli portin pieleen haudattu Hente Alaluusua, joka toimi savotoilla muun muassa metsä- ja uittotyöväenliiton toimitsijana ja luottamusmiehenä. Hente oli itseoppinut, sopuisa mies, joka…
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…
Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.
Terttu Tarvainen kirkonkylän Kulmalassa on kasvattanut 5.150 kg lantun. Kuvassa veljekset Juha ja oikealla Jorma sekä serkkupoika Matti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.10.1970.
"Kun se tullee, niin se tullee, tai kun ei tule, ei tule", toteaa Reino Lehtinen muistellessaan kullankaivuureissujaan Sotajoella. Reino oli huuhtonut kultaa Helsingistä tuleen kaverinsa kanssa alkukesästa Sotajoella, mutta tulos oli ollut…
Kunnanjohtaja luovutti raittiuslautakunnan koko toiminnan ajan mukana olleelle jäsenelle ja pitkäaikaiselle puheenjohtajalle maanviljelijä Aaro Hetejoelle Raittiuskasvatusliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin marraskuussa 1971.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
