Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi on Harjavallan itsenäistä aikaa käsittelevä historiateos. Se tarjoaa lukijalle monipuolista tietoa Harjavallan paikoin poikkeuksellisistakin kehitysvaiheista suomalaisen yhteiskunnan osana. Teos alkaa…
Teos on taiteilijakirja. Kustantajaksi merkitty Suomen Kulkuriliitto. Kirja oli osana installaatiota, joka nähtiin Helsingissä Studio Mezzossa syksyllä 2002. Taiteilijan mukaan teos on myös runokirja.
Teos on taiteilijakirja. Tekijän merkintöjä ja luontohavaintoja Lapin matkoiltaan. Tekstit kirjoituskoneella kirjoitettu, eivät kronologisessa järjestyksessä. Käsinsidottu. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Matkaopas sisältää tietoa Sortavalasta ja sen ympäristöstä, Pohjois-Laatokan saaristosta, Laatokan Karjalan paikkakunnista ja Valamosta.Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…
Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen sivut ovat nuottipapereita, joille on kirjoitettu käsin nuotteja sekä maalattuja kukkia. Paperit näyttävät tuhriutuneen sateessa. Mustat kannet, kultainen monogrammi SR. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu taiteilijan veistämästä kirjahyllystä sekä viidestä kirjasta. Kirjat ovat: "Duras", lasilaatikon sisällä riisinjyviä ; "Simenon", lasilaatikon sisällä piipputupakkaa ; "Bukowski", rommia taskumatissa ; "Genet",…
Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös…
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kotelosta ja pelikorteista, 32 kpl. Puolet korteista on kysymys-, puolet vastauskortteja. Kotelossa myös teksti "Voi vain voittaa = Man kan bara vinna". Liittyy Aimo voitto = Rejäl vinst -projektiin.
Teos on taiteilijakirja. Kaspar Hauserin tarina kuvin tulkittuna. Sekatekniikka, kuvien pohjana erilaisia papereita, mm. julisteita. Teos koostuu kuvaoriginaaleista, jotka sidottu kirjaksi. Kiinnitetty kolmella narulla. Uniikkikappale Kaspar Hauser…
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.
Teos on taiteilijakirja. "Hommage à Ester Heleniuksen lähtökohtana ovat Vainion värivalokuvat kallankukista, joita hän on aiemmin esitellyt näyttelyissään" (Marja-Terttu Kivirinta). - Tekstinä Bo Carpelanin runosarja Vuoden kierto. Teos on painettu…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
