Aineistot (yhteensä 131)

  • Avainsanat: 1890-luku

Norjalaissyntyinen Olaf Bülow vaikutti 1900-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Hän perusti Kotkan lähelle Stockforsin kartanon maille puuhiomon, joka oli aikoinaan Suomen suurin.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1890-1891. Sisältää artikkelin: Qvintilianuksen mielipiteet alkeisopetuksesta / Knut Cannelin, 1-32 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuotena 1891-1892.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1893-1894.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Viipurin läänin maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1893 on seuran 43. toimintavuosi.

Thilda Beyrathin kortti Emilia Hällströmille. Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia…

Ilmoitus Beda Maria Kockin (o.s. Parviainen) kuolemasta.

Ilmoitus puolison kuolemasta (?)

Ilmoitus kauppaneuvos Petter Parviaisen kuolemasta.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…

Ilmoitus neiti Maria Parviaisen kuolemasta 9.5.1891.

Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…

Kutsu Aada Parviaisen ja filosofian maisteri Oskar Sylvinin vihkiäisiin Pekkalassa 2.8.1894. Aada oli kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies Petter Parviaisen (1824–92) tyttären Catharina Wilhelminan tytär.

Kutsu Aina Starkin ja Gustaf Enwaldin vihkiäisiin.

Kutsu Axel Alfthansin ja Berta Nysténin vihkiäisiin.

Kutsu Elin ja Simo Parviaisen tyttären ristiäisiin.

Kutsu Olga Hellsténin ja kaupunginviskaali Arthur Fabritiuksen vihkiäisiin.

Avainsanat: ,

Kutsu kauppias Pekka Kotilaisen ja Iida Honkasen vihkiäisiin.

Kutsu Wihelmina Ikosen ja Erik Heikkisen vihkiäisiin.

Kutsu varatuomari William Walleniuksen ja Elli (Elin Kristina) Cederbergin vihkiäisiin Joensuun sahalla 27.8.1894.

Yleinen kutsunta asevelvollisuuden täyttämiseen ja arvanheittoon astumista varten vakinaiseen palvelukseen tahi reserviin 1898.Pienpainatteessa on kylittäin listattu ne, joita kutsunnat koskevat.

Avainsanat: ,

Kuwia Raja-Karjalasta - Ensimmäinen wihko 21:tä wuosikertaa

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen pienpainate löytyi Emilialle kuuluneen Koraali-virsikirjan (1896) välistä. Kirjasta löytyy Emilian nimi ja päiväys 21.3.1898. Kirjasta on digitoitu vain…

Avainsanat: ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…

Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…

Avainsanat: ,

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.

Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.

Piispantarkastuksessa Kontiolahdella w. 1891 piispa G. Johanssonin pitämät puheet.

Riskaan Hermanni Jauhiainen perheineen. Vasemmalta Tyyne Kokkonen o.s. Jauhiainen, Eemil Jauhiainen Uurave Pielaveden Jylhä, isä Herman Jauhiainen, äiti Augusta o.s. Saastamoinen, tytär Augusta, myöh. Kokkonen Sundholona ja tytär Hilja Kokkonen.…

Joensuun Rauhanyhdistyksen tarkoitus oli --- "perustaa ja rakentaa rauhaa, raittiutta, siweyttä etenkin paheissa eläwien turmeltuneiden yhteiskuntalaisten auttamiseksi sekä turwattomia turwaamaan ja paheita warjelemaan hywällä waarinottamisella,…

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: