Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…
J.F. Canthin ja Minna Canthin kodin talouskirja. Kirjaan on merkitty perheen menoja, tuloja ja muuta arkielämää valaisevaa. Merkinnät alkavat vuodesta 1877 ja jatkuvat vuoteen 1879. Viimeisellä sivulla on kirjattu vuoden 1877 menoja.
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se päivätty "Tampereella torstai iltana". Kirjeen alkuun on myöhemmin lisätty teksti "Luultavasti kesällä 1896. Käynti Tampereella". Kyseessä on kirjeen kolme ensimmäistä sivua. Kirjeen loppu (2 sivua) on osa Kuopion…
Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
