Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…
PKO:n uusi viisikerroksinen liiketalo valmistui sota-ajasta huolimatta vuonna 1942 Siltakatu 8:aan. Taloon sijoitettiin viisi osastomyymälää, konttori, keskusvarasto, I luokan ravintola ja 36 huonetta käsittävä hotelli. Hotelli avattiin kesäkuussa…
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä…
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…
Yliopiston perustamisesta Itä-Suomeen keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Joensuussa oli vuodesta 1953 alkaen toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari: koulu hajautettiin talvisodan syttyessä ympäri Suomea, koska mikään oppilaitos…
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, …
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.
Kaupungin keskustasta otetussa ilmakuvassa näkyy etualalla kaupungintalo. Vasemmalla on tori ja oikealla kanava. Keskustassa näkyy tässä kuvassa useampikin matala puutalo, jotka ovat sittemmin joutuneet väistymään liikehuoneistojen tieltä.
Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan.…
Kuva on otettu luterilaisen kirkon mäeltä Kirkkokadun päästä. Etualalla kulkee Papinkatu. Puut istutettiin Kirkkokadun varteen vuonna 1887. Niiden tehtävä oli toimia palomuurina ja estää mahdollista tulipaloa levittäytymästä koko kaupunkiin.…
Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…
Keiteleen sosiaalidemokraattien työväenyhdistyksen talo. Valmistunut 1947. Talossa oli elokuvateatteri. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Teos: Onni Hyvönen, Pohjois-Savon työväentalot 1988.
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Kuvassa neljä sukupolvea vasemmalta Beata Siren, Sanni Weck sylissään Teuvo Mäkelä ja taustalla Teuvon äiti Elsbeth Mäkelä Umpimaan tilalla. Puuliiteri ja aitta näkyy taustalla.
Ensimmäisessä kuvassa hauska poseerauskuva pikkutupaa vasten olevilla tikkailla.
Toisessa kuvassa Umpimaan tila 1950-luvulla. Talossa asui Mäkelän perhe.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
