Metsänhoidonneuvojat Tapani Tapiainen (oik.) ja Eero Korpela tekemässä lannoitussuunnitelmaa agrologi Yrjö Vuorelalle (vas.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.2.1972.
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Kirkkoherran pappila vuodelta 1886. Rakennus myytiin v. 1963 pois siirrettäväksi. Tilalle valmistui uusi pappila, jonka nyt omistaa Lapinlahden kunta. Tällä hetkellä siellä toimii Rovastilan päiväkoti ja esiopetus.
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…
Kirkonkylän uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 1951, joten kuva on otettu 1950-luvulla. Kuvassa lapset ovat koulun takapihalla. Taustalla näkyy halkoliiteri.
Edessä ovat Tuulikki Nikkanen (vas.), Anja Kuusimurto, Ulla Piirola, Leena Bäckman,…
Lapsia lukemassa Turun kaupunginkirjaston lukusalissa n. 1903-1914. Tuona aikan lasten lukusali sijaitsi rakennuksen Linnankadun puoleisessa kulmassa. 1914 uudistusten jälkeen lasten lukusali siirrettiin Rantakadun puoleiseen kulmaukseen.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Esko Seppälä (vas.), Martti Kuosa, Risto Sihlman ja Åke Forsström.
Toisessa kuvassa ovat William Greijula (vas. takana), Liisa Kareoja, Tyyne Greijula, Eila Seppälä (vas. edessä) ja Anneli Seppälä.
Kuvat on otettu n.…
Kaksi arkaluonteista kuriiria pysähtyy Viipurista Tukholmaan matkatessaan Turkuun mennen tullen. Luostarijoen-kadun varrella lähellä Aurajoen rantaa asustavaa ystävää tavataan samalla matkalla, samoin yliopiston vahtimestaria.
Jouni Mattus muistelee lapsuuttaan ja koulunkäyntiä Riutulassa. Mattuksen perhe asui aluksi Tirrossa, talossa jossa ei ollut sähköjä. Yhdessä talossa oli puhelin, jota käytettiin harvoin. Asiat toimitettiin mieluummin käymällä paikan päällä. Lasten…
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Lassi Luntenius kertoo juoposta ja pahanilkisestä haudankaivajasta, jonka keijukaiset käännyttävät hyveiden tielle. Tapahtumien miljöönä on Oulu ”kauan, kauan aikaa tätä ennen – niin kauan aikaa, että juttu mahtaa olla tosi”.