Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden…
Kulvemäen pienviljelijäyhdistyksen 30-vuotisjuhla Kulvemäen kansakoulussa. Toinen oikealta hopeisen ansiomerkin saanut Eemil Saastamoinen. Takana vas. Unto Penttonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.11.1967.
Keiteleen raittius- ja nuorisotyölautakuntien järjestämät kulttuurikilpailut Keiteleellä 1966. T-H-trio soittaa. Yhtyeeseen kuuluu kitaristeina oikealla Jouko Paananen (joka myös laulaa) ja Seppo Jeronen sekä rummuissa Pekka Järveläinen. Pielaveden…
Kunnanjohtaja luovutti raittiuslautakunnan koko toiminnan ajan mukana olleelle jäsenelle ja pitkäaikaiselle puheenjohtajalle maanviljelijä Aaro Hetejoelle Raittiuskasvatusliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin marraskuussa 1971.
"Kun se tullee, niin se tullee, tai kun ei tule, ei tule", toteaa Reino Lehtinen muistellessaan kullankaivuureissujaan Sotajoella. Reino oli huuhtonut kultaa Helsingistä tuleen kaverinsa kanssa alkukesästa Sotajoella, mutta tulos oli ollut…
Terttu Tarvainen kirkonkylän Kulmalassa on kasvattanut 5.150 kg lantun. Kuvassa veljekset Juha ja oikealla Jorma sekä serkkupoika Matti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.10.1970.
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…
Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Ivalon hautausmaa kätkee multiinsa monia kulkumiehiä. Yksi heistä oli portin pieleen haudattu Hente Alaluusua, joka toimi savotoilla muun muassa metsä- ja uittotyöväenliiton toimitsijana ja luottamusmiehenä. Hente oli itseoppinut, sopuisa mies, joka…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut tumman siniharmaata, rypistynyttä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannet romaninaisen hameenhelman mustaa samettia. Kannessa koristeena kankaan kulumisen jälkiä. Kirjan sivut "vanhaksi" käsiteltyä silkkipaperia. Ei kuvia eikä tekstiä. Kuljettu matka -sarjassa on 18 teosta.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
