Digitoitu dokumentti on keskikokoinen kellanruskeakantinen lehtiö merkkiä PK n:o 27, joka sisältää osan Kiinan matkan matkakertomuksesta ja kaksi novellikäsikirjoitusta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Kannen kääntöpuolella allekkain numeroita,…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu Arvi Karisto Oy:n taskulehtiölle (AaKoy 112). Tekstissä on jonkin verran sanan, korkeintaan virkkeen mittaisia ylipyyhkimisiä ja korjauksia ja muutamia lisäyksiä. Dokumentti sisältää lukuja matkakirjasta…
Digitoitu dokumentti sisältää kolme käsinkirjoitettua lukua teokseen Kiinalaiset jutut sekä joitakin muistiinpanoja. Kiinalaiset jutut on kuvaus uudesta Kiinasta kommunistisen puolueen johdolla. Suomalainen kulttuurivaltuuskunta teki kolme kuukautta…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä valkoisesta konekirjoituspaperista itse leikellyille liuskoille, osittain koneella kirjoitetulle matkakirjan käsikirjoitukselle, jopa konekirjoitustekstin rivinväleihin. Teksti on kirjoitettu myös…
Digitoitu dokumentti sisältää episodeja teoksesta Kiinalaiset jutut. Dokumentti on vihreäkantinen 11,5 cm leveä ruutulehtiö, joka kirjoitettu lyijykynällä. Vihkossa on myös muistiinpanoja, mm. aforismisitaatteja. Ensimmäisen sivun ylälaidassa on…
Digitoitu dokumentti sisältää Kiinalaiset jutut -teoksen käsikirjoituksen koneella kirjoitettuna. Kannessa on teksti Kiinalaiset jutut Muistikuvia sekä Otavan leima ja teksti: "Rek. no 5668, Kirjallisuudenlaji: Kaunokirjallista matkakuvausta. Painos…
Kiilanuottaa käytettiin lohenkalastuksessa Petsamossa. Kiilanuotan syvyys oli joko 7.20 tai 9 metriä meripyynnissä, mitat kuitenkin kyynärissä tuohon aikaan. Aidan pituus vaihteli 55-60 metristä yli sadan metrin pituuteen. Kiilanuotan paulat olivat…
Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Keiteleen koulujen välisen hiihtokilpailun voitti Sulkavanjärvenkoulu, joka sai haltuunsa Pielaveden-Keiteleen säästöpankin konttorin lahjoittaman Puijon linkkitornin pienoispatsaan. Kuvassa Keiteleen konttorinhoitaja Yrjö Sikström luovuttaa…
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Vasemmanpuoleisessa talossa oli ylhäällä ravintola, alakerrassa maitomyymälä (Työväen osuuskauppa). Oikeanpuoleisessa talossa tekstiili- ja jalkineliike (Työväen osuuskauppa).
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
