Aineistot (yhteensä 14)

  • Tekijä on tarkasti "Claudelin, Henrik Vilhelm"

1934
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…

1934
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…

1934
Filosofian kandidaatin Karl "Kaarle" (/"Kaarlo") Alfred Castrénin muistolle kirjoitettu artikkeli hänen elämäntyöstään historiantutkijana.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…

1934
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…

1927
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…

1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

1937
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…

[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…

1935
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.

Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…

1934
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…

1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…

[193?]
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…
 
Koneluettavat metatiedot: