Aineistot (yhteensä 10734)

1950-luku
Keinutuoli (1_148 Honkajoki). Puusta valmistettu, maalattu tummaksi. Valokuvattu ulkona pihapiirissä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_153 Honkajoki). Pystylautavuorattu pitkä talo, pärekatto. Talon edessä vasemmalla mopedi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…

1950-luku
Keinutuoli (1_159 Honkajoki). Puusta tehty, koristeellinen ja valkoiseksi maalattu. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…

1950-luku
Huonenäkymä (1_162 Honkajoki). Keskellä ovi, oikealla pöytä, vasemmalla rajautuneena leivinuunin luukku. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…

1950-luku
Leivinuuni ja muuri (1_166 Honkajoki). Uunin luukku auki. Muurin edessä vaalea laatikko ja tumma selkänojallinen tuoli. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…

1950-luku
Penkki (1_177 Honkajoki). Yleensä talojen tuvassa oleva selkänojallinen penkki. Valmistettu puusta, maalattu tummaksi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…

1950-luku
Sänky (1_178 Honkajoki). Puusta valmistettu, korkeapäätyinen ja koristeellinen. Sängyn päädyssä nukke jakkaralla istumassa. Kuvasta ei tarkempia tietoja

1856
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…

Avainsanat: ,

1950-luku
Kakluuni (1_182 Honkajoki). Muurattu tulisija, jossa rautaiset luukut. Käytetty lämmitykseen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tyttö sängyllä (1_183 Honkajoki). Nuori nainen istumassa sängyllä kirjaa lukemassa. Sänky rautarakenteinen. Vasemmalla muurin sivuprofiili. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuvan ruuanlaittonurkkaus (1_188 Honkajoki). Puulämmitteiset hella, uuni ja leivinuuni. Muuri pinnoitettu kaakelilevyillä. Oikealla korkea puusta valmistettu kaappi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tupanäkymä (1_190 Honkajoki). Takaseinällä astiakaappi, jossa lautasia ja tarjoiluastioita. Keskellä tumma keinutuoli, vasemmalla pöydänkulma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Keinutuoli (1_194 Honkajoki). Tummaksi maalattu. Taustalla huoneen muita kalusteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Mummo ja tyttö (1_195 Honkajoki). Vanha huivipäinen ja nuorempi nainen ilmeisesti haastattelutilanteessa. Mummo istuu tuolilla, tyttö penkillä. Penkillä myös papereita. Ikkunasta näkyy tiilinen ulkorakennus. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuolit (1_197 Honkajoki). Kaksi puusta tehtyä selkänojallista tuolia. Selkänoja pinnoista tehty. Väriltään tummia. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Keinutuoli (1_199 Honkajoki). Puusta tehty, maalattu tummaksi. Takana näkyy suurehko pöytä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Pöytä ja kukkapöytä (1_200 Honkajoki). Puusta valmistettuja, pöytä tumma, kukkapöytä valkoinen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuoli (1_204 Honkajoki). Selkä- ja käsinojallinen, puusta tehty. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Huonenäkymä (1_205 Honkajoki). Keskellä pöytä ja tuoleja, oikealla takana piironki. Seinällä kaksi taulua. Kyseessä lienee kamari. Katso myös kuvat 1_206 ja 1_207. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Huonenäkymä (1_206 Honkajoki). Ikkunan edessä vaalea puusta tehty pöytä, molemmilla sivuilla selkä- ja käsinojalliset tuolit. Taustalla piironki ja seinällä taulu. Kuva samasta huoneesta kuin kuvassa 1_205. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Piironki (1_207 Honkajoki). Kolmelaatikkoinen, puusta valmistettu. Päällä peili, kynttilöitä ja valokuvia. Sama piironki kuin kuvissa 1_205 ja 1_206. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Nainen tuvassa (1_213 Honkajoki). Nainen työskentelemässä tiskipöydän ääressä, etualalla leivinuunin muuri. Edessä tuoli. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuvan pöytä ja penkit (1_214 Honkajoki). Puusta tehtyjä, melko pitkiä. Takaseinällä telineessä puhelin. Oikealla tiskipöytä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Kahdenistuttava keinutuoli (1_217 Honkajoki). Puusta tehty, leveänmallinen. Väriltään vaalea. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuoli (1_221 Honkajoki). Puusta tehty, selkänojallinen. Valokuvattu ulkona pihassa. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Penkki (1_223 Honkajoki). Puusta tehty, pitkä ja massiivinen. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Huonenäkymä (1_224 Honkajoki). Runsaasti herraskaisen näköisiä huonekaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Keinutuoli (1_228 Honkajoki). Puusta valmistettu, koristeellinen, jalustalla ja kierrejousituksella varustettu. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja liiteri (1_231 Honkajoki). Yhtenäinen ulkorakennus. Oikea puoli hirsirakenteinen luhtiaitta, vasen puoli lautavuorattu, mahdollisesti puuliiteri. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…

Solisti professori Eero Selin seisoo keskellä kukkien kanssa. Aaro Pekkarinen on kolmas mies vasemmalta ja hänen takanaan näkyy Aili Sihvonen. Pekkarisen vieressä istuu viulisti Arvi Rikkonen. Kontrabassoa pitelee Lempi Pekkarinen. Oikeanpuoleinen…
 
Koneluettavat metatiedot: