90-vuotiasta Tappurin taloa kunnostettiin vanhaa vaalien ja kunnioittaen 2000-luvun alkupuolella. Talon ikkunat ja julkisivun väritys ovat alkuperäiset, katon harjassa oleva keltainen koriste ”Nouseva aurinko” palasi paikalleen kunnostustöiden…
Miessinmaan lahjat ja laulut, tarinointia ja tunnelmointia Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäen kämpässä helmikuussa 1984. Martti Timonen, Seppo J. Partanen ja Hanski Aaltio hiihtivät Lemmenjoelle kiittämään kullankaivajia, joita oli haastateltu…
Keiteleen nuorisoviikko päättyi raittiuslautakunnan järjestämiin kilpailuihin. Tarja Matilainen soitti harmonikkaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.4.1977.
Tasalan liikekeskus rakennettiin 1980-luvulla. Anttilan tavaratalo elävöitti Tasalan liikekeskuksen ja koko Raision keskustan liike-elämää vuodesta 1981 vuoteen 2001.
Teos on taiteilijakirja. Miniatyyrikokoinen teos koostuu kahdesta puupalasta, jotka on kiinnitetty yhteen kluuttisidoksella. Teoksen sisäpuolella on kettuaiheinen guassimaalaus. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Mustalla kankaalla päällystetty kansio, joka solmitaan kiinni mustin kangasnauhoin. Kansion sisällä vanhoja nuottipapereita, joissa on musteella tehtyjä kuvioita ja lyijykynällä sekä ohuella musteella kaunokirjoituksella…
Perunanistuttajat viettävät taukoa pellon laidalla Pukkilan Kirkonkylässä. Takana näkyy aittoja.
Kuvassa Emmi Rantalainen (vas.), Niilo Lehtinen, Alma Raunio, Sorge Martin, Einar Mäkelä, Merikannon mamma, Keijo Lehtinen, Merikannon tyttö ja Lyyli…
Elokuvan Jääkärin morsian mainospostikortti. Kortin takana on leima "Elokuvan esitys Vehmaan Suojeluskunnan talossa 19 p;nä tammik. 1922 K:lo. 19 ja 21
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota…
Päijänne-lehden viidennessä numerossa lokakuusta marraskuuhun 1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima lehtikirjoitus.
Kirjoitus ilmestyi Päijänne-lehden numeroissa 85–87, 89, 91 otsikolla " Teaterin merkitys kansallisessa sivistystyössä".…
Päijänne-lehdessä 11.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Samuli S.: Setä, Suorin tie paras ja Toinen tai toinen naimaan. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878…
Päijänne-lehdessä 15.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Hostrupin Maantien varrella. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja mutta kirjan lehtiä ei voi selata. Sekatekniikka. Läpikuultavaan kanteen sekä kirjan sisälehdelle on kuvattu viitteellinen pyramidi. Kirjan sisälehdellä on myös latinankielistä tekstiä. …
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3…
Pukkilan Suojeluskunta rakensi nykyisin urheilukenttänä toimivalle Teikarinmäelle ampumamajan. Se vihittiin käyttöön vuonna 1932. Majan tekemistä varten muun muasa järjestettiin viljankeräys. Lisäksi hankkeeseen osoitettiin arpajais- ja iltamatuloja.…
Pukkilan suojeluskunta rakensi Teikarinmäen majan vuonna 1932. Syksyllä 1939 viereiseen metsikköön pystytettiin ilmavalvontatorni, jossa ilmavalvontalotat työskentelivät koko talvisodan ajan sekä jatkosodan alussa.
Arvo Konttisen työpöytä on jo kolmannessa paikassa kunnantalolla. Takana vasemmalta Tarja Varis, Niilo Saastamoinen ja Esko Jääskeläinen. Keiteleen tekninen toimisto pääsi väljempiin tiloihin. Uudet työskentely- ja vastaanottotilat sijaitsevat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
