Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…
Lasten päiväkoti Muksula sai television lahjana Keiteleen Yksityisyrittäjät ry:ltä. Vasemmalta Pauli Paananen, Raimo Laulainen ja Pentti Sirkeinen. Lahjoituksen otti vastaan lasten päiväkodin johtaja Ulla Nakari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleen Lions Club lahjoitti television vanhainkotiin Savolaan. Televisiota luovuttamassa Matti Nenonen ja Yrjö Vuorela. Vanhainkodin edustajina lahjoituksen vastaanottivat Pirkko Pipinen ja Alpo Jääskeläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Kanteleen kansakoulun pitkäaikaisina opettajina toimivat Tellervo Tenhola (o.s. Vuorela) (vuosina 1921-1962), Lauri Tenhola (vuosina 1927-1962) sekä alakansakoulun opettaja Rauha Vikström (vuosina 1921-1956).
Teos on taiteilijakirja. Pahvikoteloon sijoitettu kuvateos, jossa 20 numeroimatonta, kaksipuoleista lehteä. Numeroitu painos (166/500). Tekstitön julkaisu.
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu, vaaleansinisin silkkinauhoin koristeltu uniikkikappale. Sisältää postikorteista skannattuja suomenkielisiä lomatervehdyksiä 1980-luvulta, etu- ja takakansien kuvituksena postikorteista leikattuja,…
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta…
"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Rouva Hokkanen ja ylihoitaja Koskinen täyttämässä vanhusten terveyspäiväkortteja. Keiteleellä järjestetty terveyspäivä oli laatuaan ensimmäinen koko maassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.3.1970.
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Teos on taiteilijakirja. Japanilaishenkisiä miniatyyrimaalauksia. Kannet ruskeata kangasta. Kirjan sulkee naru, johon on kiinnitetty pieni keramiikka-Buddha. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu teos sisältää kahdeksan kertomusta, kuvituksena seitsemän kuvaa silkkipainotekniikalla. Signeerattu ja numeroitu kpl (1/40).
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
