Avajaispäivänä uudessa farkkushopissa 22.10. Ihmisiä oli jonossa tielle asti ja pieni myymälä täyttyi heti noin sadalla asiakkaalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1976.
Vanuttaja oli käsityöläinen, joka käsitteli lampaanvillaa sarkamyllyssä niin että villasta muodostui huopamaista kuitukudosta. Varsin raskas käsivoimin tehtävä työ oli miesten työtä.
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Pieni karttakirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta…
Frithiof Napoleon Neppenström (1835 Kuhmalahti – 1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron oluttehtaasta.
Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…
Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen…
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla…
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…
Keiteleelle elektroniikkateollisuutta. Euro-Tele Oy:tä edustivat sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa työnjohtaja Timo Meriluoto (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sinivirta sekä Keiteleen kuntaa kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kunnansihteeri Erkki…
Tämä kirja kertoo Eurasta. Vauraan maatalouden ja voimakkaan suurteollisuuden kunnasta. Teoksen sivuilta löytää näkymiä ja havaintoja, joita ei aina osu ohikulkijan silmään - ellei pysäytä ajokkiaan ja kurkista miltä maisema näyttää…
EURAN KUNTA tunnetaan kivikaudesta myöhäiselle rautakaudelle asti ulottuvasta rikkaasta esihistoriastaan, talonpoikaisesta rakennusperinnöstään ja teollisen miljöön monisatavuotisista kerrostumistaan. Alueen monista arvokkaista luontokohteista…
Teos on taiteilijakirja ja portfolio. Mustavalkoisia valokuvia kansion sisällä. Rabbe Enckellin runo "Ständigt går hårda bud genom själen...", suom. Tuomas Anhava. Painos 110 numeroitua kappaletta (105/110).
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![Evakon päiväkirja [1939...1940...2004... ois kuolo kirjava kesäinen] - Kaarina Marttila 1.jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/0a5052a435e74e9397a5adf1f00b6d79.jpg "Evakon päiväkirja [1939...1940...2004... ois kuolo kirjava kesäinen] - Kaarina Marttila 1.jpg")
