Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.
Ala-asteen opettajia 1981. Edessä vasemmalta Terttu Männistö, Vieno Koskala ja Asko Järvinen (johtajaopettaja). Takana vasemmalta Tenho Raatikainen, Ulla Kahisalo, Anna-Liisa Sauhke ja Helka Oittinen.
Vuoden 1917 alusta omistaa Onkilahden Konepaja Osakeyhtiö kaksi konepajaa ja teknokemiallisen tehtaan Waasassa. Yhtiö osti nim. ensin Waasan Konepajan ja sitten Waasan Tekno-Kemiallisen Tehtaan, jotka senjälkeen ovat saman johdon alaisia kuin…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu poikittain siniviivoitetusta vihkosta leikatuille suikaleille, joista muutama sivu on repeytynyt. Dokumentti sisältää käsikirjoitukset kahteen novelliin. Dokumentin yhteyteen digitoidussa kirjekuoressa on…
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen.
Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…
Excelsior 1887 -kalenterissa (ilmestyi v. 1888) julkaistu Minna Canthin kirjoitelma otsikolla "Ajatelmia". Canthin nimi on mainittu vain kalenterin sisällysluettelossa (s. 67).
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä…
AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.
Aitta tai riihi (1_2 Honkajoki). Hirsirakenteinen ja pärekattoinen rakennus, jossa matala ovi ja päädyn yläosassa pieni ilmaluukku. Rakennuksen sivuseinällä joitakin työkaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.
Aitta sisäpuolelta (1_10 Honkajoki). Näkymä aitan perälle, jossa hyllyillä astioita, mm. leilejä. Kuvan yläosassa näkyy kattorakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitta (1_23 Honkajoki). Hirsirakenteinen aittarakennus korkealla perustuksella. Edessä kiviset rappuset. Etualalla kulkee tie. "Pohjoisen porstuas, Hämeen hännillä" -teoksen mukaan rakennus on Kalliomäen aitta Katkonkylässä. Katso myös 1_24 ja 1_25.…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kääritty vauvan sideharsovaippaan. Irtokansien sisällä päiväkirjan muotoon mustekynällä käsin kirjoitettu kuvaus taiteilijan lapsen ensimmäisestä vuodesta. Uniikkikappale.
Äitileiriläiset yhteiskuvassa vanhan pappilan pihassa. Edessä vasemmalta Anni Savolainen, Olga Herskoi, Lyyli Mökkönen, Bertta Jauhiainen ja Hilja Laulainen. Takana vasemmalta Erkki(?) Eronen, Linda Jeronen, Aino Jäntti, Aino Kekkonen, Hanna Nuutinen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
