Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…
Näytelmän käsikirjoitus. Kansilehdellä on teksti: "Sylvi, Skådespel i fyra akter af Minna Canth" Käsikirjoitus on kirjoitettu konseptiarkeille, jotka on sidottu yhteen.
Kaarlo Aution vuonna 1998 kirjoittama artikkeli Sylva Boijsta 31.7.1903-2004. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran verkkopalvelu www.porstuakirjastot.fi:ssä vuonna 2002.
Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.
Teos on taiteilijakirja. Visuaalinen ja tekstuaalinen runoteos, kuvarunoutta eli lettrismiä. Lähtökohtana sana "Sweethearts". Luetaan ja selataan oikealta vasemmalle.
Innehåll:
Sällskapsklubben i Vasa
Svenska klubben
Medlemmarna
Styrelse och fullmäktige 1944
Klubblivet
Tidningar, tidskrifter samt biblioteket
Lokaliteterna och restaurationen
Klubbens ekonomi
Matrikel
Teos on taiteilijakirja. Mustakuvioisella paperilla päällystetty laatikko, joka aukeaa kirjan tavoin. Kansien sisäpuolella kolot, joihin kiinnitetty kaksi pientä haitarikirjaa. Kuvituksena puupiirroksia, aiheena mustat linnut, tekstit norjaksi ja…
Kirjoitus oli vastine Finland-lehdessä (nro 257) julkaistulle, nimimerkki "Qvinnoröster i landsorten" laatimalle kirjoitukselle. Jälkimmäinen oli puolestaan vastine Valvojassa (nro 70) ilmestyneelle kirjoitukselle.
Pukkilan kotiseutumuseossa oleva suutarin silinterikone, Poljettavaa Singer-merkkistä suutarin ompelukonetta kutsutaan silinteriksi tai silinterikoneeksi.
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…
Suustaladattava luodikko (4_179 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 179. Perä on venäläistä tehdastyötä. Piippu on taottua rautaa. Lukossa merkki 1852 B jne.
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Suurkisaviesti Keiteleellä. Kisaviestin otti vastaan Keiteleen Nujun kunniapuheenjohtaja Artturi Pellikka (kuvassa vas.) ja vieressä Raine Nakari. Neljäs vasemmalta Esko Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.5.1966.
Satakunnantie Raision keskiaikaisen harmaakivikirkon kohdalla 1900-luvun alkupuolella. Tieosuus oli osa Suurta Postitietä, joka kiersi kirkon pohjoispuolitse vuoteen 1936 saakka. Silloin tie oikaistiin nykyiselleen kulkemaan kirkon eteläpuolelta.
Ruotsi-Suomessa 1600-luvulla käyttöön otettu Suuri Postitie Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan kulki myös Raision kautta. Postitien historiallista maisemaa saattaa vielä aistia Jertantiellä, Kuloisissa. Kuva on 1950-luvun lopulta.
Suur-Huittisten historian viides osa johdattaa lukijan kotirintaman vaikeuksiin. Kaikkea säännösteltiin, kansanhuolto valvoi ja sotajoukot kaipasivat huolenpitoa. Siirtoväki tuli kahdesti. Se muonitettiin ja majoitettiin. Siirtoväki jarintamamiehet…
Suur-Huittisten historian neljäs osa alkaa vuoden 1918 tapahtumista. Alue kuului muun Etelä-Suomen tavoin ns. Punaiseen-Suomeen. Vasemmisto oli ollut eduskuntavaaleissa yleisesti porvarillisia vahvempi. Rintamalinjat olivat jyrkät barrikadin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
