Aineistot (yhteensä 117)

  • Aihe on tarkasti "1700-luku"

1879
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

1900-luku (vuosikymmen)
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…

1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…

1789
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun…

1756
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…

Avainsanat: , ,

1900
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…

1928
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…

1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.

Avainsanat: , , ,

Kalastuksesta perittiin veroa kruunulle Pohjois-Karjalassa. Julkaisussa kerrotaan kruununkalastuksen tilanteesta 1500-, 1600- ja 1700-luvulla.

Avainsanat:

Kirjailija, jonka Mariage de Figaro -näytelmän ruotsinkielinen käännös Den tokroliga dagen, eller Figaros bröllop kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Pierre Augustin Caron de Beaumarchais (1732 – 1799) oli lähtöisin vaatimattomista oloista.…

1997
Jussi Kankaan artikkelit Vaasan nimistönhistoriasta
Kirjoitettu vuosina 1997 - 1999

Sisältö:
Kokkobölestä Klemetinsaareksi
Palosaaren historiaa nimistössä
Vaasa nousi savuna ilmaan
Kantakaupungin nimistöstä
Vaasan historiaa…

1798
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…

1798
Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.

Artikkeli Vaasan Lukukirjaston toimintaan osallistuneen Lovisa Charlotta Reuterholmin elämästä

Luettelo Vaasan Lukukirjaston kokoelman säilyneistä kirjoista

Kirjailija, jonka teoksen ruotsinkielinen käännös Ringen eller den tredubbla Qvinnolisten kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Johann Gottwerth Müller (17.5.1743 – 23.6.1828) oli saksalainen kirjailija ja kirjakauppias. Müller toimi kirjakauppiaana…

Kirjailija, jonka muistelmien ruotsinkielinen laitos kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Maurice (Móritz Ágost) Benyovszkyn (1746 - 1786) suvulla oli pitkät ja maineikkaat perinteet sekä Puolassa että Unkarissa. Benyovszky aloitti pitkän ja vaiheikkaan…

Kirjailija, jonka omaelämäkerran ruotsinkielinen laitos Märkvärdiga händelser ur Vittorio Alfieris lefnad af honom sjelf antecknade kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Vittorio Alfieri ( 1749 - 1803) syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä kuoli…

Kirjailija, jonka Elise Dumenil -teoksen ruotsinkielinen käännös kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Marie Josephine Montalembert (1760-1832) oli näyttelijä ja teatterinomistaja, ja piti myös yhtä Ludvig XVI:n ajan suosituimmista salongeista. Häm…

Kirjailija, jonka teos Werthers nöjen, som yngling kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Christoph Friedrich Nicolai (18.3.1733 - 11.1.1811) oli yksi pohjoisen Saksan valistuskauden johtohahmoista. Hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa mm. G.E. Lessingin ja M.…

Kirjailija, jonka huvinäytelmän Der Vetter in Lissabon ruotsinkielinen käännös Kusin i Lissabon kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Friedrich Ludwig Schröderin äiti oli aikansa kuuluisimpia näyttelijöitä ja avioitui näyttelijä Konrad Ernst Ackermannin…

Kirjailija, jonka Palmira-romaanin ruotsinkielinen käännös kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Armande Roland, alk. Delille (Joséphine-Lucile-Jeanne-Armande). Ranskalainen kirjailija, jonka teoksia leimasi kultivoitunut henkevyys ja rakenteen selkeys.…

Kirjailija, jonka teos Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Samuel B. Baur (1768 - 1832) oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Hän aloitti koulunkäyntinsä…

Kirjailija, jonka teos Wilhelms Coxes resa genom Pålen och Ryszland, åren 1778 och följande kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

William Coxe (1747 - 1828) oli englantilainen historioitsija ja pappi. Coxe toimi aatelinuorukaisten opettajana ja…

Avainsanat: ,

Henkilö, jonka teos De congressen i Wien kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.

Dominique Georges Frédéric de Riom de Prolhiac de Fourt de Pradt (1759 - 1837, Dominique Dufour de Pradt). Ranskalainen pappi, myöhemmin Mechelen arkkipiispa ja…

Henkilö, jonka teos Anteckningar rörande drottning Marie Antoinettes af Frankrike och Navarra enskilda lefnad kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Maalauksen tekijä: Joseph Boze (1745-1826)

Jeanne Louise Henriette Campan (1752 - 1822, synt. Genet).…

1974
Den Londicerska perioden

ur Tryckerier i Vasa 1776-1918
Examensarbete för Bibliotekslinjen vid Svenska Social- och kommunalhögskolan av Birgit Collander 30.10.1974

Den Londicerska perioden 1776-1838
• Staden och dess uppland
• Georg Wilhelm…

1786
Pyhän Ramatun doctorin : prowastin ja kirkkoherran Kokkolasta, Andreas Chydeniuxen puhet, Kronobyn mestaus paikalla pidetty, koska kuningaallisen Wasan howi-oikeuden duomion jälkeen, sotamiesten Matthias Hjeltin, Abraham Frodin ja Petter Lindströmin…

1790
En lärares christeliga anmärkningar, : öfwer en tros bekännelse, den han infordrat och hwilken honom blifwit lemnad af en hans åhörare.

Tekijä: Mathelius, Georgius Nicolai, 1732-1816

Julkaisstu: Wasa : tryckte af Georg Wilhelm Londicer,…

1781
Kaxi hengellistä wirttä, : ensimmäinen, yhden armon kautta heräwäisen ja wiheljäisydens ylitse walittawaisen rippi-lapsen wirsi, parannuxen aikomises ja harjoituxes, ja uskollises turwamises Jesuxen tygö, hänen suloisen ikens päällens ottamiseen:…

1780
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasasa :…

1786
Peter Brenners sista tal, : då han genom Stockholms stads södre port fördes ut til en wåldsam död, den 4 julii 1720.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasa : omtryckt af Georg Wilhelm Londicer, 1786.

Ulkoasu:[1-2] 3-24 s. ;…

1782
Sionin juhla-wirret

Ilmestynyt ilman tietoa tekijästä. Tekijä aikaisempien laitosten perusteella Achrenius, Abraham 1706-1769

Julkaistu:Wasasa : prändätty Georg Wilh. Londicerildä, 1782.

Ulkoasu:72 s. ; 8:o.

1778
Sömnlösa nätter, : wid warande krankhet, då i betraktande är kommit, de gudfruktigas lidande på jorden, och glädje i himmelen, samt de ogudaktigas wälgång i lifwet, och undergång i döden. Framgifne af Gabriel Floren.

Julkaistu:Wasa : tryckt af Georg…

1787
Yxi hengellinen wirsi, : tämän suruttoman mailman pahudesta ja synneistä, joka, ennen tätä on prändätty wuonna 1706. Ja nyt halullisille sieluille hyödyxexi, [sic] rackaudesta wastudesta ylöspandu ja ojettu wounna [sic] 1766. Weisatan kuin Christus…

1779
Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen Armo-Istuimen tygö,
eli walitut Aamu- ja ehto-Rukouxet, jokapäiwäxi wijkosa ; Nijlle hyödytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat.
Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb,…

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
 
Koneluettavat metatiedot: