Kokoelma

Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia

Dublin Core

Tekijä

Enwald, Gustaf

Nimeke

Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia

Aihe

Kainuu
Kajaani
kainuulaiset
uutiset
historia
paikallishistoria
henkilöhistoria
artikkelit (julkaisut)

Kuvaus

Kokoelma sisältää Gustaf Enwaldin keräämiä lehtileikkeitä, joissa kerrotaan muun muassa Kajaanin kaupungin historiasta, vanhoista rakennuksista ja tapahtumista.

Luontiajankohta

1954

Aineiston välittäjä

Kajaanin kaupunginkirjasto

Julkistamisajankohta

2018

Kieli

fi

Formaatti

Teksti/PDF

Suhde

Katso myös kokoelma Kainuuta koskevia kirjoituksia.

Alueellinen kattavuus

Kainuu
Kajaani

Ajallinen kattavuus

1700-luku
1800-luku
1900-luku

Osakokoelmat

  • Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia
Kokoelman aineistotSelaa kokoelman Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia aineistoja
Tietoja koskenperkaustöistä Pohjanmaalla sekä Ämmä- ja Koivukosken suluista

Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Kajaani nousee tuhkasta ja sen "kasvot" alkavat muuttua : Osuusliike Maakunnan r.l. uusi kauppapalatsi valmistuu

Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Tietoja Kajaanin vanhimmasta palolaitoksesta

Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Rouvat ostivat ja vaihtoivat hevosia ja naimattomat naiset koettivat loihtia miehiä itselleen

Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungin varallisuus- y.m. oloista viime ja tällä vuosisadalla

Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin vanhimmista sairaaloista

Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…
Kajaanin säätyhenkilöt viime vuosisadalla sekä heidän toimeenpanemiaan juhlia ja huveja

Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Kajaanin pommituksessa helmikuun 7 päivänä paloi ja vaurioitui suuri määrä taloja

Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kajaanin kuninkaallisen pataljoonan yleisharjoitus pidettiin v. 1806 Paltaniemellä. Parin vuoden kuluttua sen jälkeen lähti pataljoona v. 1808-1809 sotaan

Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…
Kajaanin kaupunki vuonna 1815

Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla

Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin kehittyminen ja asukasluvun lisääntyminen 1653-1942

Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…
Hävinnyttä Kajaania : Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita

Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…
Eräs "rynttypaali"-juttu Kajaanin raastuvanoikeudessa n. 120 vuotta sitten

Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…
Eräs rajankäyntipöytäkirja maalisk. 6 päivältä 1651

6. maaliskuuta 1651 toimitettiin rajankäynti Kajaanin kaupungissa ja ympäröivissä pitäjissä. Artikkelissa käsitellään rajankäyntipöytäkirjassa esiintyviä virheitä ja poikkeavuuksia.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942.…
Aleksanteri I:n käynti Kajaanissa

Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…

Selaa kokoelman Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia aineistoja