Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa

Puhelinluettelot

Hämeenlinnan puhelinhistoriaa

Hämeenlinnassa perustettiin telefoniyhdistys jo vuonna 1883 eli vain kuutisen vuotta sen jälkeen, kun Hämeeseenkin oli alkanut kantautua tietoa amerikkalaisen Graham Bellin uudesta keksinnöstä. Puhelinlaitosten perustamisessa Hämeenlinnan seutu oli ensimmäisten joukossa Suomessa. Ennen puhelinyhdistystä Hämeenlinnassakin oli kuitenkin jo ehditty kokeilla yksilankaisia linjoja, niin sanottuja paripuhelimia.

Tavastehus telefonförening – Hämeenlinnan telefoniyhdistys piti perustavan kokouksensa Hotel Rigassa 17. helmikuuta vuonna 1883. Uusi puhelinkeskus avattiin heinäkuun alussa juhlallisella torvisoitolla ja 29 hämeenlinnalaista liikettä, virastoa ja yksityishenkilöä pääsi kokeilemaan linjojen toimivuutta. Ensimmäiset puhelimenkäyttäjät olivat enimmäkseen kauppiaita ja tehtailijoita, mutta puhelinyhteyden sai heti alussa myös muun muassa rautatieasemalle, vankilaan ja Poltinahon kasarmille. Vuonna 1887 saatiin kaukoyhteys Helsinkiin, ja vuonna 1893 Hämeenlinnasta puhuttiin jo Tampereellekin.

Yhdistyksestä osakeyhtiöksi

Kymmenen vuoden kuluttua puhelintekniikka kaipasi jo uudistamista ja yhdistysmuotoisesta hallinnostakin haluttiin luopua. Myös määräaikainen toimilupa piti uusia. Tavastehus telefon aktiebolag – Hämeenlinnan telefooniosakeyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1893, jolloin kaupungissa oli noin 130 puhelinta. Osakeyhtiön aikana paikallisen puhelinlaitoksen organisaatio, talous ja tekniikka vakiintuivat ja tilaajamäärä lisääntyi, niin että vuonna 1910 käytössä oli jo 353 puhelinnumeroa. Ennen kansalaissotaa Hämeenlinna oli muodostunut ympäröivän maaseudun keskukseksi ja puhelintiheys asukasta kohti oli suurempi kuin Turussa tai Tampereella. Sataa hämeenlinnalaista kohti oli tuolloin kahdeksan puhelinliittymää.

Kansalaissodasta talvisotaan

Hämeenlinnan telefooniosakeyhtiön toiminta päättyi kansalaissotaan ja puhelinkeskusaseman räjähdysmäiseen paloon huhtikuussa 1918. Yhtiön työtä ryhtyi jatkamaan Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö. Puhelinosakeyhtiön alku sodan jälkeisessä tilanteessa oli hankala ja kunnallistamistakin suunniteltiin. Sotaa edeltänyt puhelinliittymien määrä saavutettiin uudelleen vasta vuosina 1923–1924. Liittymämäärät ja puhelintiheys kasvoivat nopeasti vuosikymmenen loppupuolella ja edelleen 1930-luvulla, vaikkakin hitaammin lamavuosien takia. Vasta talvisodan syttyminen katkaisi tämän suotuisan kehityksen.

Hämeenlinnan puhelinluettelot

Hämeenlinnan vanhin painettu puhelinluettelo vuodelta 1891 on vain yksisivuinen ja sisältää 103 puhelinnumeroa. Luettelossa on puhelinnumeron lisäksi tilaajan nimi ja ammatti tai arvo. Ensimmäinen laajempi, 32-sivuinen luettelo painettiin vuonna 1902. Seuraavat puhelinluettelot ilmestyivät vuosina 1904 ja 1910. Tämän jälkeen puhelinluetteloita ilmestyi keskimäärin kahden vuoden välein aina 1960-luvun alkuun asti. Tuolloin entiset paikalliset puhelinluettelot korvattiin yhdeksällä "jakoaluepuhelinluettelolla" niin sanotussa suuressa puhelinluettelouudistuksessa. Yhdessä nämä luettelot muodostivat valtakunnallisen puhelinluettelon. Hämeenlinna kuului vuosina 1960–1976 Helsingin jakoalueen puhelinluettelon toiseen osaan (HEL II). Vuodesta 1977 puhelinluettelo ilmestyi Etelä-Hämeen puhelinluettelon nimellä (EHÄ).

- Pirjo Lehtilä, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

---

Lähteet:
Lehto, Erkki, Yhtä soittoa sata vuotta. Hämeen puhelin oy 1883–1983. Hämeenlinna 1983.
Strang, Jan, Puhelinluettelot ja osoitehakemistot. Bibliografinen luettelo Suomen puhelinluetteloista, osoitekalentereista ja yrityshakemistoista sekä niiden liitekartoista v. 1847–1960. Helsinki 1995.
Suolahti, Ernesti, Hämeenlinnan puhelinlaitos 1883–1933. Hämeenlinna 1933.