Isa Asp

Isa eli kastenimeltään Lovisa syntyi Utajärven Myllyrannassa 4.2.1853 Jaakko ja Liisa Aspin perheeseen esikoisena. Isä oli työssä Myllyrannan ruukissa, ja perhe asui Oulujoen rannalla. Lapsena Isa oli haaveellinen ja viihtyi hyvin yksinkin. Ollessaan toisellakymmenellä hän pääsi mummonsa luokse Raaheen lasten kouluun. Matka taittui ensin tervaveneen kyydissä Ouluun ja sieltä hevoskyydillä Raaheen.

Varttuessaan hän tahtoi päästä Jyväskylän seminaariin. Ehkä ajatuksille pontta antoi työskentely Kurimon ruukin koulussa ikään kuin apuopettajana. Perhe oli muuttanut Myllyrannasta Puolangalle; isä oli vaihtanut työpaikkaa ja työskenteli nyt Kurimossa kirjanpitäjänä. Lapsia oli Aspin perheeseen siunaantunut eikä elämä liene ollut kovin leveää, mutta vanhemmat katsoivat, että Isan tuli päästä kouluun. Matka Jyväskylään tapahtui syksyllä, taivaalta satoi vettä oikein kunnolla, tiet olivat liejuisia, matka eteni hitaasti, vielä hitaammin kuin oli ajateltu. Isa kastui perinpohjaisesti matkalla, eivätkä vaatteet ehtineet kuivua öisin majapaikoissa. Isa sai flunssan ja keuhkotaudin ja kuoli Jyväskylässä 12.11.1872. Hänet haudattiin Jyväskylään.

Isa Asp tunnetaan ensimmäisenä suomen kielellä kirjoittaneena naislyyrikkona. Hänen kotinsa oli kaksikielinen; niinpä hän kirjoitti ensimmäiset runonsakin ruotsiksi. Jyväskylän seminaarissa hän ryhtyi käyttämään äidinkieltään. Ensimmäinen tunnettu runo oli Kutsu taistohon, Suomen naisille osoitettu runo. Rakastetuin ja tunnetuin on runo Aallon kehtolaulu, jonka säkeissä hän kuvaa lapsuutensa koskimaisemia: Niskakoskea, Ämmäkoskea ja Kurimonkoskea.

Aallon kehtolaulu

(1. ja 5. säkeistö)

Nuku, nuku aaltonen,
nuku jo!

Tuolla laulaa humisten
kuusisto!

Kehtolaulusi se on –
nuku aalto rauhaton,
nuku jo!

Sydän! nuku sinäkin,
nuku jo!

Uni sull’ on suloisin
nautinto.

Toivo aikaa armaampaa,
nuku, kunnes lopun saa
taistelo.

Aallon kehtolaulun on säveltänyt Armas Järnefelt. Laulun ovat esittäneet Aino Siviä Calonies v. 1927 ja Aulikki Rautavaara v. 1952. Vuonna 1994 runo on esitetty Risto Vähäsarjan säveltämänä ja Helena Vähäsarja-Väisäsen esittämänä.

Vanhemmat
Jaakko ja Liisa Asp

Ammatti
runoilija

Syntymäaika ja -paikka
4.2.1853 Utajärvi

Kuolinaika ja -paikka
12.11.1872 Jyväskylä

Kirjallisuutta
Setälä, Helmi. Isa Asp: nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Helsinki: Otava, 1912.
Terenttilä, Jaakko. Rauhaton ja vaahtopää: elämäkertaromaani Isa Aspista. Jyväskylä: Gummerus, 1951.
Hyytinen, Erkki. Isa Asp: Elämä ja valitut runot. Oulu: Pohjoinen, 1983.

Lähteet
Oilinki, Pekka. Oilingin varrelta: kotiseututarinoita Utajärveltä. Utajärvi: Utajärven kotiseutuyhdistys, 1998.

Kirjoittaja
Tarja Vimpari