Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Lehdestä leikattu Minna Canthin kuolinilmoitus. Ilmoitus on julkaistu useammassa lehdessä.Minna Canth kuoli 12. toukokuuta 1897. Hautajaiset pidettiin kolme päivää myöhemmin. Minna Canthin hauta sijaitsee Kuopion Isolla hautausmaalla, pääkäytävän…
Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirje on kirjekuoressa, joka on päivätty 14.5.1897. Minna Canth kuoli 12.5.1897. Allekirjoituksena on pelkkä "Hanna". Kirjeen sisällöstä päätellen kyseessä on mitä ilmeisimmin Hanna Asp.
Sähkeessä kiitetään Canthia "siitä oivallisesta näytelmästä, jolla olette rikastuttaneet näytelmäkirjallisuuttamme". Murtovarkaus-näytelmä oli saanut ensi-iltansa paria päivää aikaisemmin. Allekirjoituksena on noin parinkymmenen naisen nimi.…
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.
Kortin takana on ruotsinkielinen teksti, jossa viitataan Työmiehen vaimo -näytelmään. Kyseessä lienee näytelmässä mukana olleen, Toppoa-esittäneen näyttelijän tervehdys. Kortin allekirjoitus on epäselvä.
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…
Eero Hietakarin kokoamassa luettelossa on mainintoja Finlayson & Co:n, G.W.Johnsonin ja Minna Canthin esiintymisestä muun muassa Kuopion lääninhallituksen supliikkidiariossa, Kuopion Ekonomie Dombokissa, Kuopion maistraatin ja raastuvan Ekonomie…
Minna Canthin 50-vuotisjuhlan ohjelma ja ruokalista. Tekstiä reunustaa kehykset, joihin on kirjoitettu Minna Canthin kirjoittamien teosten nimiä ja niiden henkilöitä. Otsikkona: "Minna Canth 19.3.1844-19.3.1894". Arkin toisella puolella on juhlan…
Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".
J.F. Canthin ja Minna Canthin kodin talouskirja. Kirjaan on merkitty perheen menoja, tuloja ja muuta arkielämää valaisevaa. Merkinnät alkavat vuodesta 1877 ja jatkuvat vuoteen 1879. Viimeisellä sivulla on kirjattu vuoden 1877 menoja.
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…
Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…
Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on…
Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…