Aineistot (yhteensä 241)

  • Julkaisija on tarkasti "Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto"

1896
Minna Canthin pojan Jussin kirje äidilleen. Jussi Canth oli tuolloin asepalveluksessa Lappeenrannassa.

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirjeessä käsitellään fennomaniaa ja naisen asemaa. Allekirjoituksena on "Syvästi loukattu 'punainen'"

1897
Lehdestä leikattu Minna Canthin kuolinilmoitus. Ilmoitus on julkaistu useammassa lehdessä.Minna Canth kuoli 12. toukokuuta 1897. Hautajaiset pidettiin kolme päivää myöhemmin. Minna Canthin hauta sijaitsee Kuopion Isolla hautausmaalla, pääkäytävän…

1894
Onnittelukortti Minna Canthille 50-vuotisjuhlan kunniaksi Virosta. Kääntöpuolella onnitteluteksti.

1938
Elli Canth kertoo kirjeessä muistojaan sortovuosien ajalta kouluneuvos, FT Jenny af Forsellesille (1869-1938).

1894
Minna Canthin nimelle kirjoitettu kuitti Pohjois-Savon Kansanopistoseuran kannatusmaksusta vuodelle 1895.

1897
Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirje on kirjekuoressa, joka on päivätty 14.5.1897. Minna Canth kuoli 12.5.1897. Allekirjoituksena on pelkkä "Hanna". Kirjeen sisällöstä päätellen kyseessä on mitä ilmeisimmin Hanna Asp.

1886
Todistus on vuodelta 1886. Hanna Canth oli Minna Canthin tytär.

1899
Kutsu on osoitettu Minna Canthin tyttärelle Elli Canthille. Isänmaallinen seura pyytää Elli Canthia jäsenekseen.

1882
Sähkeessä kiitetään Canthia "siitä oivallisesta näytelmästä, jolla olette rikastuttaneet näytelmäkirjallisuuttamme". Murtovarkaus-näytelmä oli saanut ensi-iltansa paria päivää aikaisemmin. Allekirjoituksena on noin parinkymmenen naisen nimi.…

1885
Sähkeessä kiitetään Canthia Työmiehen vaimo -näytelmästä. Allekirjoituksena on parikymmentä nimeä. Ensimmäisenä nimenä Betty Stråhlman.

1881
Sähkeen allekirjoituksena on Bergbom.

Avainsanat: ,

1891
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.

1897
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.

1897
Sähketekstinä K. A. Tavastjernan nelisäkeinen muistoruno Minna Canthille.

1893
Kortin takana on ruotsinkielinen teksti, jossa viitataan Työmiehen vaimo -näytelmään. Kyseessä lienee näytelmässä mukana olleen, Toppoa-esittäneen näyttelijän tervehdys. Kortin allekirjoitus on epäselvä.

1897
Minna Canth kuoli 12.5.1897.

14.5.1897
Kortin lähettäjä lienee Hanna Asp. Allekirjoituksena on Hanna A.Minna Canth kuoli 12.5.1897.

1897
Robert Kiljanderin muistelmia ystävästään Minna Canthista. Nuori Suomi s. [69]–80.

1897
Kauppis-Heikin muistelus Minna Canthista. Nuori Suomi s. [83] - 86.

1895
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…

1960
Eero Hietakarin kokoamassa luettelossa on mainintoja Finlayson & Co:n, G.W.Johnsonin ja Minna Canthin esiintymisestä muun muassa Kuopion lääninhallituksen supliikkidiariossa, Kuopion Ekonomie Dombokissa, Kuopion maistraatin ja raastuvan Ekonomie…

1894
Minna Canthin 50-vuotisjuhlan ohjelma ja ruokalista. Tekstiä reunustaa kehykset, joihin on kirjoitettu Minna Canthin kirjoittamien teosten nimiä ja niiden henkilöitä. Otsikkona: "Minna Canth 19.3.1844-19.3.1894". Arkin toisella puolella on juhlan…

Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…

1896
Kirjessä vastaanottajaksi on mainittu "Kunnioitettava neiti!" Kirje on osoitettu Minna Canthin tyttärelle.

1865
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.

1891
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".

1877
J.F. Canthin ja Minna Canthin kodin talouskirja. Kirjaan on merkitty perheen menoja, tuloja ja muuta arkielämää valaisevaa. Merkinnät alkavat vuodesta 1877 ja jatkuvat vuoteen 1879. Viimeisellä sivulla on kirjattu vuoden 1877 menoja.

1936
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…

1864
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…

1994
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

1891
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…

1885
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.

Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…

Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…

Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on…

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.

1863 - 1865
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…

1860-luku
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…
 
Koneluettavat metatiedot: