Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.
Jyväskylän seminaarin miesopettajia syksyllä 1878. Eturivissä istumassa vasemmalta: musiikin lehtori E. A. Hagfors, seminaarin johtaja Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh. Takana seisomassa vasemmalta:…
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…
Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…
J.F. Canthin ja Minna Canthin kodin talouskirja. Kirjaan on merkitty perheen menoja, tuloja ja muuta arkielämää valaisevaa. Merkinnät alkavat vuodesta 1877 ja jatkuvat vuoteen 1879. Viimeisellä sivulla on kirjattu vuoden 1877 menoja.
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.
Minna Canthin 50-vuotisjuhlan ohjelma ja ruokalista. Tekstiä reunustaa kehykset, joihin on kirjoitettu Minna Canthin kirjoittamien teosten nimiä ja niiden henkilöitä. Otsikkona: "Minna Canth 19.3.1844-19.3.1894". Arkin toisella puolella on juhlan…
Kortin takana on ruotsinkielinen teksti, jossa viitataan Työmiehen vaimo -näytelmään. Kyseessä lienee näytelmässä mukana olleen, Toppoa-esittäneen näyttelijän tervehdys. Kortin allekirjoitus on epäselvä.
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.
Sähkeessä kiitetään Canthia "siitä oivallisesta näytelmästä, jolla olette rikastuttaneet näytelmäkirjallisuuttamme". Murtovarkaus-näytelmä oli saanut ensi-iltansa paria päivää aikaisemmin. Allekirjoituksena on noin parinkymmenen naisen nimi.…
Lehdestä leikattu Minna Canthin kuolinilmoitus. Ilmoitus on julkaistu useammassa lehdessä.Minna Canth kuoli 12. toukokuuta 1897. Hautajaiset pidettiin kolme päivää myöhemmin. Minna Canthin hauta sijaitsee Kuopion Isolla hautausmaalla, pääkäytävän…
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 5. - 6. vihko ilmestyi kesäkuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Piirteitä…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 11. - 12. vihko ilmestyi joulukuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Ennustaja.…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 10. vihko ilmestyi lokakuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Mikä vaara on…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 9. vihko ilmestyi syyskuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Työväenkysymys.…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 8. vihko ilmestyi elokuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Falbin…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 7. vihko ilmestyi heinäkuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Työväenkysymys.…