Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…
Härkinmylly on jauhanut viljaa esi-isillemme, toteaa Lauri Pekkala ja muistelee samalla kuinka Kyrönkylässä viljeltiin menestyksellisesti ohraa ja perunaa ennen sotia. Mylly oli Kyrön jakokunnan omaisuutta ja se oli näyttävän näköinen. Aikojen…
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…
Tarinan kertoja muistelee, kuinka hän joutui pienenä huutolaislapseksi, kun äiti menehtyi ja isä sairastui. Lapsena hän osallistui kalastukseen ja monenlaisiin sisätöihin. Myöhemmin hän aloitti maantietyöt ja metsästi lintuja ja oravia myyntiin.
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…
Yksi Inarin alueen saksalaisten vankileireistä sijaitsi Ivalossa lossituvan ja Ivalon ruokoushuoneen välistä kulkevan tien päässä. Sotavangit työskentelivät Ivalon siltatyömaalla. Vankeja ei saanut ruokkia, mutta joskus naiset laittoivat lepäpalasia…
Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…
Haastateltavan lapsuuskoti on Koppelon kylässä. Yleensä kaikissa taloissa oli iso pirtti ja pirtissä piisi, oli jokunen lehmä, lampaita ja yleensä myös hevonen. Perunaa viljeltiin omiin tarpeisiin ja kalastusta harrastettiin. Viljanviljely ei…
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Inarin ensimmäinen myymäläauto toimi 1930-luvulla. Se oli tavallinen kuorma-auto, johon aamulla lastattiin myytävät tavarat. Petsamossa oli uitto ja uittomiehille käytiin myymässä tavaraa. Matkalla poikettiin taloissa. Työaikoja ei varsinaisesti…
Seppo Saraspään jäkälänhakumatka muuttui jännittäväksi tapahtumaketjuksi, kun hänen käteensä osui outo esine. Löytö sai miehen vähäksi aikaa sekaisin, etenkin kun varovainen tunnustelu löydöksen ympäristössä osoitti, että käädyksi paljastuneen…
Seppo Saraspää pohdiskelee hopeakäätyjen alkuperää ja palaa muistoissaan tunnelmiin, joita hän koki aarteen löydettyään. Monia kysymyksiä pyöri mielessä. Kuka korut oli kätkenyt ja miten ne olivat kulkeutuneet Inariin? Miksi juuri hän löysi korut?…
Näkymät paluumatkalla evakosta olivat ankeat. Kaikkialla oli sotaromua, sillat ja tiet olivat huonossa kunnossa ja talot poltettu. Poikasia kiinnosti tietysti ammukset, joita oli tien varsiin jääneissä laatikoissa. Reinokin keräsi lahjaksi saadun…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Ohraa viljeltiin Törmäsessä ja Ivalossa, paikoin se kasvoikin hyvin. Ohran puimiseen tarvittiin riihi. Katovuosina 1918 - 1919 perunakaan ei kasvanut ja jouduttiin lisäämään puusta jauhoa pettuleipään. Tulirokkoon ja espanjantautiin kuoli paljon…
Tuomas Rönkkö oli harvinaisen kookas ja voimakas mies. Hän oli kotoisin Sonkajärveltä ja tuli Ivaloon maantien tekoon. Tarina kertoo kuinka hän nosti ojasta valtavan kiven miesvoimin. Tapaus oli sen verran harvinainen, että kiveä alettiin kutsua…
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Ivalon sairaalassa oli sota-aikana töissä ensin kolme hoitajaa, myöhemmin kaksi. Ensimmäisten haavoittuneiden tulo oli suuri järkytys, sitten tilanteeseen oli pakko yrittää totutella. Töitä tehtiin viikko öisin, viikko päivisin. Ivalojoki oli kalaisa…
Elsan kotona asui oman perheen lisäksi myös ämmiksi kutsuttu Marja-Liisa Rotola, joka oli lapsille hyvin tärkeä ihminen ja osallistui lasten kasvattamiseen. Perheessä pidettiin karjaa ja pihapiirissä oli myös paja, jossa sijaitseva paljekonttori…
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa