Aineistot (yhteensä 1515)

  • Aihe on tarkasti "Keitele "

Esso-huoltamo. Vuosiluku ei tiedossa.

Esso-huoltamo. Vuosiluku ei tiedossa.

”Mikkosen talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanha neuvola ja kirjasto. Vuosiluku ei tiedossa.

Vaatehalli Nivamo. Vuosiluku ei tiedossa.

”Pirtola”, Kirja-Käsityö. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen puhelinkeskus. Vuosiluku ei tiedossa.

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Ylä-Mutkala ja Karhuset. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Edessä Tenhun talo ja takana Kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Rauhanmäkeä. Vuosiluku ei tiedossa.

Pappilan ulkosauna. Rakentanut Yrjö Malinen. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanhan pappilan ulkorakennus. Vuosiluku ei tiedossa.

Väentupa ja aitta. Vuosiluku ei tiedossa.

Kärävän perhe Pappilan rapulla. Lauri, Anna-Maija, Leena ja Lasse. Vuosiluku ei tiedossa.

Päiväkoti toiminnan jälkeen nimi muuttui Väentuvaksi. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanha pappila ja päiväkoti. Vuosiluku ei tiedossa.

Pappila. Vuosiluku ei tiedossa.

”Lääkärin talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

Kunnanvirasto. Vuosiluku ei tiedossa.

Paloasema. Vuosiluku ei tiedossa.

Apteekki ja ravintola. Vuosiluku ei tiedossa.

Tossavaisen kaupan purkaminen. Vuosiluku ei tiedossa.

Kirkonkylän näkymää. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen Tossavaisen kaupparakennus ja varasto.

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen Tossavaisen kauppa. Vuosiluku ei tiedossa.

Nilakka, E-liike ja Tossavainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Oikealla Johannes Tossavaisen kauppa Pikonmäen suunnasta. Taaempana kunnantalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Työväentalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanhan sairaalan ulkorakennus. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanha sairaala ja uusi poliklinikka ja neuvola. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanha sairaala ja uusi poliklinikka ja neuvola

Vanha sairaala. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Väinö Sahimaa ja Aarne Laukkanen ojankaivuussa 1930-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Pentti Nikulainen pajansa edustalla Tossavanlahdessa. Paja rakennettiin ennen sotia ja purettiin 1950-luvun alkupuolella. Alkuperäinen kuva Pekka Nikulainen.

Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

Vuonamon Raatikkalan rannassa sijaitsi kyläsaha. Alkuperäinen kuva Yrjö Jauhiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Viinikkalan koululaisia 1930-luvun puolessavälissä. Alarivi oikealta: Martti Niskanen, Unto Koskinen, Irja Saastamoinen, Kerttu Saastamoinen ja Lea Kauhanen. 2. rivi oikealta: Elli Saastamoinen, Liisa Tikkanen, Elma Tabell, Heta Kananen ja Martti…

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Viinikkalan koulun pitkäaikaisin opettaja Fanny Dagmar Iscanius (o.s. Lind, myöhemmin Ilkama). 1920-luku(?) Alkuperäinen kuva Marja Rovamo.

Avainsanat: , ,

Reino ja Arvi Heiskanen kengittämässä Leksu-hevosta. Alkuperäinen kuva Taina Ratamaa. Vuosiluku ei tiedossa.

Pitäjänkankaan talon Vesa-sonnilla ajettiin myllyreissuja Tossavanlahteen 1930-luvulla. Alkuperäinen kuva Vilho Mikkonen.

Arvi Koskisen auton lavoille on lastattu halkoja 1950-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Herrasväkeä kahvilla Seppälän terassilla. Edessä Johanna Saastamoinen ja Kerttu-täti lapsineen. Takana oikealta Toini, Suoma ja Kyllikki Saastamoinen, tunnistamaton ja Kalevi Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Kyllikki Tossavainen. Vuosiluku ei…

Uudisrakentaminen oli vilkkainta sota-ajan jälkeen. Lautoja sahautettiin omista tarpeista paikallisilla kenttäsahureilla. Lehtokankaan Aarne Savolainen (3.vas.) työskenteli Sulkavanjärven Hyvölän sahan terämiehenä. Alkuperäinen kuva Lea-Liisa…

Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
 
Koneluettavat metatiedot: