Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia. Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista. Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…
"Kaikkia hommia ne etelän muotinuket meillä teettää, että ne sais turkit juhliinsa" kirosi Korhonen, kun juuttui takistaan kuusenoksaan ja pudotti rakovalkean loisteessa kuivahtaneet karvakenkänsä lumihankeen. Talviaikaan ei voinut huuhtoa kultaa,…
Tarinan kertoja muistelee, kuinka hän joutui pienenä huutolaislapseksi, kun äiti menehtyi ja isä sairastui. Lapsena hän osallistui kalastukseen ja monenlaisiin sisätöihin. Myöhemmin hän aloitti maantietyöt ja metsästi lintuja ja oravia myyntiin.
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…
Saaren metsästysseuran historiikki. Sisältää tietoa seuran perustamisesta ja jäsenistöstä sekä saaliita vuosien varrelta. Runsaasti kuvitettu. Tiedosto sisältää kirjan sivut 1-98. Toinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/122997
Saaren metsästysseuran historiikki. Sisältää tietoa seuran perustamisesta ja jäsenistöstä sekä saaliita vuosien varrelta. Runsaasti kuvitettu. Tiedosto sisältää kirjan sivut 99-182. Ensimmäinen osa osoitteessa:…
Kaverukset lähtevät hirvenpyyntiin Appispaloon. Matkalla he näkevät karhun, joka on tappanut poron ja on sitä syömässä. Iisakki ampuu karhua, mutta ei osu ja karhu säntää karkuun. Appiskuusikossa näkyy tuoreita hirvenjälkiä. Mukana ollut opettaja…
Kettu rauhoitettiin 1930-luvulla. Rauhoituksen seurauksena kettukanta lisääntyi huomattavasti ja rauhoitus jouduttiin kumoamaan. Ketusta alettiin maksaa tapporahaa.
Koppelossa lähes joka talous harjoitti kalastusta, joesta tuli hyvin siikaa ja ahventa. Metsästys kohdistui lintuihin ja jäniksiin, myös kettuja metsästettiin nahan vuoksi. Pelloilla viljeltiin ohraa ja perunaa.
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…
Kertoja lähtee Veikon kanssa Kultalaan hirvenpyyntiin. Mukana on kaksi härkää ja reet, on rekikeli. Mukana on evästä, mutta yksi lenkkimakkara sattuu olemaan pilaantunut ja sen syömisestä seuraa kova vatsatauti ja matkanteko viivästyy. Lopulta miehet…
Matti ja Antti olivat Ruittuäytsillä. Oli kevät ja suuria pälvipaikkoja. Matti näki unen, että he ampuivat viisi karhua. Kun Antti lähtee kävelemään, hän näkee useita karhuja kallion päällä makaamassa. Matti ja Antti saivat ammuttua neljä karhua,…
Näätänpyyntireissu vaihtui ahmanpyynniksi, kun koira yllätti munajahdissa olleen ahman. Hyvävainuinen koira ja Reino lähtivät jälistämään karkuunpäässyttä ahmaa. Välillä näytti, että ahma pääsi karkuun ja alettiin ruokatauolle. Koira oli kuitenkin…
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Digitoitu dokumentti on leveä ruuduttamaton lehtiö, jossa on viisi novellia.Novelli Kierros kertoo ruotiukon elämäntarinan. Ukko on ollut huutolaispoikana, nainut piian ja päässyt talon isännäksi ja vanhana muistelee kunnalliskodin asukkinan…
Eelis Peltosen molemmat tarinat ajoittuvat vuodelle 1936, joka oli ilmoiltaan varsin erikoinen. Kesä oli helteinen ja ensilumi satoi vasta joulukuun puolessa välissä. Haastattelun alussa Eelis kertoo kuinka hän nuorena miehenä seikkaili Inarin…
Digitoitu dokumentti on kellertävänruskea keskikokoinen muistiinpanovihko, jossa on muutamassa osassa Haanpään sota-ajan päiväkirjaa, yksi novelli ja katkelma Seitsemän miehen saappaista.Vihkon alussa on katkelma päiväkirjaa, novellin jälkeen tekstiä…
Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Sudenpyynti on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Niinpä poromiehet, joilla ei ollut aikaa susijahtiin kirjoittivat Koppelossa asuvalle ammattimetsästäjälle Nikodemus Peltoselle susilaumoista, jotka olivat hyökänneet porojen kimppuun. Peltonen oli…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
