Aineistot (yhteensä 20)

  • Aihe on tarkasti "patsaat"

Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli…

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

1920-luku
Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia,…

1920-luku
Vanajaveden ranta Karlbergin kartanon ja Aulangon kohdalla oli jo Standertskjöldin aikana tuettu graniittimuurilla. Kävelytie rakennettiin seurailemaan rantaviivaa ja tien varrella oli valkoisia antiikin kuvapatsaiden kopioita. Runsaat…

2000
Jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947) oli Raision kirkkoherran rovasti Henrik Nurmion poika. Vuonna 1916 Nurmio liittyi kuuden muun raisiolaisen nuoren miehen lailla Saksassa perustettuun jääkäripataljoonaan. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt…

1927
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.

1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

Hymypatsaiden saajat. Vasemmalta: Veijo Laukkanen, Sanna Jääskeläinen ja Pirjo Paananen (nyk. Peltola). Vuosiluku tuntematon.

1930-luku
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on…

1910-luku
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvulla. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat…

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

1983
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

2009, 2012, 2016
Nousiaisten kirkon hautausmaan punagraniittinen sankaripatsas on vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistämä vuodelta 1951.

1930-luku
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…

1920-luku
Eversti Standertskjöldin hankkimat kuvapatsaat näyttävät tässä luultavasti 1920-luvulla otetussa kuvassa hyväkuntoisilta. Tarkkaan ei tiedetä, milloin Karlbergin kartanon edustapuiston rantakäytävää reunustavat patsaat hävisivät puistosta. Ainakin…

1966
Pääkirjaston sisääntuloaula kakkoskerroksessa 1960-luvulla
Vasemmalla Viktor Malmbergin kipsipatsas Vedenkantaja, oikealla lainaustoimisto

Huvudbibliotekets ingångsaula i andra våningen på 1960-talet
Viktor Malmbergs gipsstaty Vattenbärerska till…
 
Koneluettavat metatiedot: