Aineistot (yhteensä 301)

  • Aihe on tarkasti "1800-luku"

4.2.1890
Kaksi kopiota Viktor Lönnbohmin työtodistuksesta.

Afskrift.

C. Hausen
Ingenieur
Helsingfors.

Intyg

Att byggmästaren V. K. W. Lönnbohm under sommaren 1888 samt våren 1889 verkstält diverse affattnings- och jordundersökningsarbeten i…

Avainsanat:

18.6.1883
Kirje, jossa Viktor Lönnbohm hyväksytään maanmittari A. Lönnbohmin oppilaaksi.

Uppå derom gjord ansökning och med stöd af § 15 i Kejserliga förordningen om landtmäteri styrelsen i landet med mera af den 15. Maj 1848 varder Lyceisten Viktor Gabriel…

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) muistiinpanoja

1770
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia muistiinpanoja, jotka tehty Mikaël Forslinin väitöskirjaan.

Yhteisnide Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamista uskonnollisista kirjoituksista

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia uskonnollisia kirjoituksia

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia kirjallisuuteen liittyviä tekstejä

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia kirjallisuuteen liittyviä tekstejä

1808
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoituksia

1992
Hedvig Eleonora Lilliehöökin kirjeiden ja 1800-luvun keittokirjain mukaan kokoeltu Nummisten Alikartanon museokahvila Hedda Nooraa varten / toimituskunta: Anne May Ignatiew-Aukia, Kirsti Manninen, Asta Marjakangas

Avainsanat:

1869

Adolf Waldemar Jahnsson.
Ote Lännettärestä ; 4.

1826
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

1819
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

1816
Jaakko Juteini julkaisi jo vuonna 1816 alkuopetusta varten oman aapisensa nimellä Lasten kirja. Lasten kirjaan liittyy myös opettajan ohjeeksi tarkoitettu kirjanen: Lyhyt neuwo lapsen opettajalle. Juteinin aapinen aloittaa lukutaidon opettamisen…

1827
Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla.…

1997
Jussi Kankaan artikkelit Vaasan nimistönhistoriasta
Kirjoitettu vuosina 1997 - 1999

Sisältö:
Kokkobölestä Klemetinsaareksi
Palosaaren historiaa nimistössä
Vaasa nousi savuna ilmaan
Kantakaupungin nimistöstä
Vaasan historiaa…

Kuva otettu lääninhallituksen rakennukselta. Etualalla Piispanpuisto. Kuva otettu vuosien 1884 ja 1888 välisenä aikana.

Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.

Avainsanat: , , ,

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.

31.1.1890
Julie Kyrenius kirjoittaa tammikuussa 1890 tyttärelleen Olgalle, Eino Leinon tädille. Olga huolehti usein varsinkin Lönnbohmien perheen nuorimmista pojista Artturista ja Einosta. Poikien isä, maanmittari Anders Lönnbohm, oli kuollut kaksi viikkoa…

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

1906
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…

1943
Sisällys - Innehåll
Romanttiset virtaukset ja uusgotiikan synty
Varhainen tyylijäljittely
C. A. Setterbergin persoonallista historiaa
Uusgotiikan tyyliaineksista
Setterbergin rakennukset Ruotsissa
Vaasan asemakaava aikansa ilmiönä
Setterberg…

25.5.1898
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.

Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen.…

29.5.1897
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi…

14.6.1895
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.

Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla…

15.11.1892
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.

---

Kotimaisema.

Oi…

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: