Aineistot (yhteensä 555)

  • Aihe on tarkasti "Joensuu"

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

J. K. V. T:n julkaisu n:o 1 Ylös Karjala!

Avainsanat: ,

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…

Avainsanat: ,

Joensuun Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan kokous pidettiin 8.6.1912 A. M. Koivulan huvilalla. Aiheena oli mm. pokaalin hankkiminen eroavan ylipäällikön kunniaksi, sekä toisen pokaalin luovutus kilpailtavaksi komppanian kesken kaluston…

Avainsanat: ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…

Avainsanat: , ,

Joensuun Vapaaehtoinen Palosammutuskunta v. 1881-1893, kertoelma kunnan vaiheista. Kokoillut A. Ryynänen.

Avainsanat: , ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Suojeluskuntajärjestö syntyi vuonna 1917. Sen taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…

Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…

Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…

Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…

Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivitalo. Se on rakennettu vuonna 1852 kruununmakasiiniksi eli jyvästöksi. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen. Vuonna 1929 suojeluskunta sai tilat käyttöönsä ja rakennus…

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Joensuun kauppaoppilaitos sijaitsi Rantakadulla. Rakennuksessa toimii nykyään konservatorio.
 
Koneluettavat metatiedot: