Aineistot (yhteensä 555)

  • Aihe on tarkasti "Joensuu"

Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös…

Joensuun puurakenteinen kansakoulu sijaitsi Ranta- ja Siltakadun kulmassa.

Katunäkymä Silta- ja Rantakadun kulmasta 1940-luvulta. Kuvassa oikealla näkyy kaupungintalo, vieressä Tie- ja vesihallituksen varikko. Varikon takana näkyy ns. kanavakoulu. Pielisjoen toisella puolella näkyy 1937 valmistunut PKO:n toimitalo.

Kuva on otettu luterilaisen kirkon mäeltä Kirkkokadun päästä. Etualalla kulkee Papinkatu. Puut istutettiin Kirkkokadun varteen vuonna 1887. Niiden tehtävä oli toimia palomuurina ja estää mahdollista tulipaloa levittäytymästä koko kaupunkiin.…

Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan.…

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuussa Kirkkokadun ja Koskikadun kulmassa seisoi 1900-luvun alkuvuosikymmenet komea rakennus, jota kutsuttiin Kauppakartanoksi. Siinä toimi 1900-luvun alussa Surakoiden oblaatti- eli ehtoollisleipätehdas. Postikortin lähettäjä on oblaattitehdas.

Suojeluskuntajärjestö syntyi vuonna 1917. Sen taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli…

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…

Avainsanat: ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itsensä valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…

Avainsanat: ,

Kaupungin keskustasta otetussa ilmakuvassa näkyy etualalla kaupungintalo. Vasemmalla on tori ja oikealla kanava. Keskustassa näkyy tässä kuvassa useampikin matala puutalo, jotka ovat sittemmin joutuneet väistymään liikehuoneistojen tieltä.

Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik…

Avainsanat: ,

Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.

Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, …

Yliopiston perustamisesta Itä-Suomeen keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Joensuussa oli vuodesta 1953 alkaen toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari: koulu hajautettiin talvisodan syttyessä ympäri Suomea, koska mikään oppilaitos…

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan vuonna 1864. Kaupungin pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Silta yhdisti kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan.…

Avainsanat: ,

Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Taustalla näkyy kaupungintalo.

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

Koppolan kunnalliskodin talo rakennettiin vuosina 1927—1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennus otettiin Jns:n kaupungin kunnalliskotikäyttöön vuonna 1929. Vuotta myöhemmin rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin…

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: